Vahvat, isänmaalliset panostukset Suomen turvallisuuteen
Nato-maiden puolustusministerit pääsivät sopuun puolustusliiton uusista suorituskykytavoitteista. Jäsenmaiden on käytettävä entistä suurempi osa bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Tavoitetaso olisi jatkossa 2 %:n sijaan 3,5 % BKT:sta. Lisäksi jäsenmailta odotetaan 1,5 %:n edestä muita puolustuskykyä ja turvallisuutta tukevia menoja. Eurooppa on ottamassa aiempaa vahvemman vastuun omasta turvallisuudestaan.
Suomi itsestään selvästi tukee ja ajaa tätä linjaa. Näin siitäkin huolimatta, että puolustuksen kasvavat menot lisäävät paineita Suomen julkiseen talouteen. Suomen turvallisuusympäristö muuttui perustavanlaatuisesti ja pitkäaikaisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona rajaturvallisuuslain jatkon äänin 168–29. Lain tavoitteina on torjua Suomeen välineellistetyllä maahantulolla kohdistettavaa painostamista ja pitää Suomen raja turvallisena. Lain eteneminen kiireellisenä edellytti 5/6 enemmistöä ja meni jälleen läpi täpärästi, mutta varmasti. Ihmettelen silti, että vasemmisto ja jopa osa SDP:n kansanedustajista olivat valmiita vaarantamaan Suomen turvallisuuden kannalta oleellisen lain voimaantulon.
Maan hallitukselle Suomen ja suomalaisten turvallisuus on kaikkein tärkein tavoite. Eduskunta käsittelee vielä ennen kesätaukoa hallituksen esityksen, jolla Suomi irtautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Viime viikolla hallitus päätti myös vuoden toisesta lisätalousarvioesityksestä, joka pitää sisällään merkittäviä lisäpanostuksia Suomen sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. Puolustusvoimille ehdotetaan satoja miljoonia euroja materiaalien hankintaan ja kunnossapidon tason nostoon. Sisäisen turvallisuuden puolella uutta rahaa ehdotetaan väestönsuojeluun ja vaaratiedottamiseen. Esityksestäni Suomen Punaisen Risti saa 6,3 miljoonaa euroa kansallisen veripalvelun valmiuden ja varautumisen vahvistamiseen.
Kukaan meistä ei toivonut, että turvallisuus näyttelisi jonain päivänä tällaista osaa Suomen politiikassa. Valitettavasti Venäjä päätti toisin. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin turvata Suomen ja suomalaisten turvallisuus – kaikkina aikoina, kaikissa olosuhteissa. Siitä emme tingi. Yksi keino on sinivalkoisen puolustusteollisuuden uusi nousu. Se on mahdollisuus myös Lounais-Hämeen hienoille alan yrityksille.
Keskusta teki viikolla aivan absurdin välikysymyksen, jossa he syyttivät nykyhallitusta velkaantumisesta. Mikä sitä velkaa onkaan kasvattanut? Edellisen hallituksen ottaman velan korkomenot, jotka ovat kasvaneet yli kolmeen miljardiin, viime hallituskauden sote-uudistuksen kasvavat menot sekä puolustus. Eikö puolustukseen pidä satsata lisää? En ole kuullut tällaisia puheenvuoroja. Sen sijaan oppositio on vastustanut, joka ainoaa hallituksen esittämää julkista taloutta tasapainottavaa säästöä ja uudistusta.
Hallitus teki puoliväliriihessä päätökset veronkevennyksistä, joiden pyrkimyksenä on lisätä suomalaisten ostovoimaa, yritysten investointeja ja kääntää Suomen talous viimein 18 vuoden jälkeen kasvuun. Onnistumalla tässä pystymme kantamaan vastuumme myös puolustuksen kasvavista menoista, Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta.
EU-komissio osoitti uskoa hallituksen talouspolitiikkaan, kun Suomi vältti EU:n alijäämämenettelyn.
Teksti on julkaistu Forssan lehdessä 6.6.2025.