Aika herättää Suomi kasvuun!
Suomi on vaarallisesti velkaantuva hyvinvointivaltio, jonka talous ei ole kasvanut pian kahteen vuosikymmeneen. Tämä heikko, näivettävä kierre on saatava katkaistua, jos ja kun haluamme Suomen säilyvän ja kehittyvän pohjoismaisena hyvinvointivaltiona.
Suuren haasteen velkaantumisen taittamiselle tuovat välttämättömät investoinnit maanpuolustukseen. Suomen ja suomalaisten turvallisuus ajaa kaiken edelle. Hallitus on tehnyt merkittävät päätökset uusista puolustusinvestoinneista ja varautumisen vahvistamisesta. Hallitus on myös esittänyt eduskunnalle Ottawan miinasopimuksesta irtautumista.
Talouskasvu ja vahva, vastuullisesti hoidettu julkinen talous ovat edellytyksiä sille, että meillä on kyky puolustaa maatamme ja toisaalta pitää yllä maanpuolustustahdon kannalta tärkeää yhteishenkeä ja yhtenäisyyttä.
Puolustuksen ja varautumisen lisäksi velkaantumista kiihdyttävät hyvinvointialueiden rahoituksen kasvu sekä 3,2 miljardiin nousseet valtionvelan korkomenot. Aiemmilta hallituskausilta peritty velkavuori on korkea, ja velalla on hintansa.
Istuva hallitus kantaa vastuuta sopeuttamalla taloutta merkittävillä leikkauksilla ja rakenneuudistuksilla. Hallitus on rakentanut kasvulle perustaa lisäämällä työmarkkinoiden joustoja ja paikallista sopimista, parantamalla sosiaaliturvan kannustimia, sujuvoittamalla luvitusta ja lisäämällä julkista rahoitusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Hallitus teki huhtikuun puoliväliriihessä merkittäviä uusia päätöksiä talouskasvun vahvistamiseksi. Hallituksen kasvupaketti on mittaluokaltaan historiallinen. Yritysten maksama yhteisövero kevenee 20 prosentista 18 prosenttiin ja suomalaisten ansiotuloverotus yli miljardilla. Palkasta, eläkkeestä ja yritystoiminnasta jää jatkossa enemmän käteen. Uudistusten tavoitteena on vahvistaa työnteon ja yrittämisen kannattavuutta sekä houkutella Suomeen osaajia ja investointeja.
Veronalennukset painottuvat vahvasti pieni- ja keskituloisiin. Kun yhtälöön lisätään asuntolainojen laskevat korot ja tehdyt palkkaratkaisut, suomalaisten ostovoima paranee tuntuvasti jo ensi vuonna.
Veronmaksajain keskusliiton laskelmien mukaan koko vaalikauden veropäätösten myötä 2400 euroa kuukaudessa tienaavalla palkansaajalla jää vuodessa 390 euroa enemmän käteen, 3600 kuukausituloilla 540 euroa enemmän ja 4500 kuukausituloilla 565 euroa enemmän.
Lisäksi työtulovähennykseen tehdyt lapsikorotukset keventävät lapsiperheiden verotusta 200 eurolla vuodessa lasta kohden. Kahden lapsen perheessä summa on 400 euroa vuodessa, kolmen lapsen perheessä 600 euroa ja niin edelleen.
Ylimpien marginaaliverojen laskeminen 59 prosentista 52 prosenttiin on tehokas kasvutoimi, jolle asiantuntijat antavat vahvaa tukea. Mukana on myös yksittäisiä pienempiä kannustimia muun muassa startup-yritysten kasvuun ja kansainvälisyyteen. Suomi nousee vain työtä tekemällä ja yrittäjyydellä. Emme voi kuin rajallisesti vaikuttaa esimerkiksi turvallisuusympäristöön Euroopassa tai Trumpin tulleihin. Sen sijaan siihen voimme vaikuttaa, että Suomi on hyvä, ennustettava ja innostava maa tehdä työtä, yrittää ja investoida.
Teksti on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 8.6.2025.