Hyviä päätöksiä – näin suomalaisten verotus kevenee!
Suomi on vaarallisesti velkaantuva hyvinvointivaltio, jonka talous on kärsinyt olemattomasta kasvusta jo pian kaksi vuosikymmentä. Tällä vaalikaudella velanoton tarvetta ovat aiheuttaneet muun muassa välttämättömät investoinnit maanpuolustukseen, hyvinvointialueiden rahoituksen kasvu sekä 3,2 miljardiin nousseet valtionvelan korkomenot. Aiemmilta hallituskausilta peritty velkavuori on korkea.
Näivettymisen tieltä kääntyminen ei ole helppo urakka, vaan se on vaatinut ja vaatii edelleen rohkeita uudistuksia talouskasvun, työllisyyden ja julkisen talouden vahvistamiseksi. Hallitus on rakentanut kasvulle perustaa lisäämällä työmarkkinoiden joustoja, parantamalla sosiaaliturvan kannustimia, sujuvoittamalla luvitusta ja lisäämällä julkista rahoitusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Korjaustarpeita tässä meidän rakkaassa isänmaassamme riittää.
Suomessa on puhuttu esimerkiksi sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen tarpeesta ainakin jo kolme hallituskautta. Kaikki puolueet ovat olleet uudistamisen tarpeesta samaa mieltä. Nykyinen sosiaaliturva ei ole kovin ihmislähtöinen. Tukijärjestelmä on vuosikymmenten kerrostumana syntynyt ja byrokraattinen. Avun tarpeessa olevan ihmisen pitäisi tietää, mihin tukiin hän on oikeutettu – ja se on aika kohtuuton vaatimus, sillä sosiaaliturva on sitä soveltaville ammattilaisillekin monimutkainen.
Perjantaina uudistus eteni. Sosiaaliturvaa uudistetaan yleistuen mallilla. Yleistukiuudistus parantaa työnteon kannattavuutta ja yksinkertaistaa sosiaaliturvaa. Ensimmäisessä vaiheessa yleistuki yksinkertaistaa työttömän sosiaaliturvaa korvaamalla ja yhdistämällä nykyisen työmarkkinatuen ja peruspäivärahan. Asiakkaalle näkyvin osa uudistusta on Kelan yhden hakemuksen malli. Yleistukiuudistus ei ole säästölaki, mutta se lisää työnteon kannattavuutta.
Hallituksen kasvuriihen päätösten myötä ihmisille jää ensi vuonna enemmän palkasta käteen. Hallitus keventää työn ja eläkkeiden verotusta 1,6 miljardilla eurolla vaalikauden aikana. Veronalennukset painottuvat vahvasti pieni- ja keskituloisiin. Kun yhtälöön lisätään asuntolainojen laskevat korot ja palkkaratkaisu, suomalaisten ostovoima paranee näkyvästi jo ensi vuonna.
Veronmaksajain keskusliiton laskelmien mukaan vaalikauden veropäätösten myötä 2400 euroa kuukaudessa tienaavalla palkansaajalla jää vuodessa 390 euroa enemmän käteen, 3600 kuukausituloilla 540 euroa enemmän ja 4500 kuukausituloilla 565 euroa enemmän.
Vasemmisto-oppositio kritisoi raivokkaasti ylimpien marginaaliverojen laskemista 59 prosentista 52 prosenttiin, vaikka sitä suosittavat taloustieteilijät ja valtiovarainministeriö. Ruotsissa vastaava uudistus maksoi itsensä takaisin hyvin nopeasti. Onko oikein, että verottaja vie lähes 60 prosenttia tienatusta lisäeurosta? Hyvä periaate voisi olla se, että edes puolet palkankorotuksesta tai ylityökorvauksesta jäisi tekijälle itselleen.
Suomi nousee vain työtä tekemällä ja yrittäjyydellä. Työn verotuksen keventämisessä ei oikeastaan ole kysymys siitä, kuka saa enemmän, vaan keneltä otetaan vähemmän.
Sunnuntaina on äitienpäivä. Veropäätöksissä on myös yksityiskohta, joka on erityisesti perheille suunnattu. Hallituskauden aikana työtulovähennykseen tehdyt lapsikorotukset keventävät lapsiperheiden verotusta 200 eurolla vuodessa lasta kohden. Kahden lapsen perheessä se tarkoittaa 400 euroa vuodessa enemmän, kolmen lapsen perheessä 600 euroa ja niin edelleen – muiden veronkevennysten päälle.
Teksti on julkaistu Forssan lehdessä 9.5.2025.