Suomen talous käännetään kasvuun
Työtä tekeville suomalaisille jää jatkossa enemmän rahaa palkasta käteen. Hallitus päätti keskiviikkona päättyneessä puoliväliriihessä merkittävästä paketista talouskasvun vauhdittamiseksi. Hallitus haluaa tehdä Suomesta Euroopan houkuttelevimman kohteen investoinneille. Tähän pyritään parantamalla työnteon kannustimia, yritystoiminnan edellytyksiä sekä investointien kannattavuutta.
Merkittävin yksittäinen teko on työn verotuksen keventäminen yli miljardilla eurolla. Se vahvistaa suomalaisten ostovoimaa. Kevennykset toteutetaan siten, että merkittävin osa niistä kohdentuu pieni- ja keskituloisille palkansaajille. Lisäksi lapsiperheiden tukemiseksi työtulovähennyksen lapsikorotusta kasvatetaan.
Toinen historiallinen päätös oli yhteisöveron laskeminen 20 prosentista 18 prosenttiin. Muutos lisää Suomen kilpailukykyä ja kannustimia investoida. Yhteisöveron laskeminen on hyvä kasvutoimi, sillä kohdistuu kaikenkokoisiin yrityksiin, myös pieniin ja keskisuuriin, jotka ovat Suomen työn ja työllistämisen kivijalka. Pk-yrityksille jää tuloksesta suurempi osa kassaan investointeja ja kasvua varten. Se on myös vahva viesti Suomesta maailmalle: investoikaa, sijoittukaa nimenomaan Suomeen.
Hallitus päätti todella tukevasta paketista myös muita kasvutoimia, jotka suurelta osin perustuivat Risto Murron työryhmän raporttiin. Hallitus nopeuttaa investointien luvitusta, edistää ydinvoimaa ja puhtaan, kohtuuhintaisen ja toimitusvarman sähkön saatavuutta, lisää yli miljardilla hallituskauden aikana rahoitusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Puramme Pohjoismaiden kireintä asuntorahoituksen sääntelyä, helpotamme asuntolainan saamista ja vauhditamme asuntokauppaa ja rakentamista. Korjaamme YEL:in eli yrittäjien eläkejärjestelmän ongelmia.
Riihen päätöksillä Suomi näyttäytyy yhä houkuttelevampana myös startup-yritysten kasvualustana. Kasvuyritykset kiittivät muun muassa kansainvälisten erityisosaajien verokannustinta, osaajien maahantulon yhden luukun periaatetta ja tappioiden vähennysoikeuden pidentämistä 25 vuoteen.
Emme kevennä veroja velaksi. Hallitus teki riihessä myös sopeutuspäätöksiä eli kiristämme kasvun kannalta vähemmän haitallisia veroja, kuten alkoholi- ja tupakkaveroja, sekä säästämme mm. julkisen hallinnon menoista. Osa verotuloja vähentävistä vaikutuksista kurotaan umpeen sillä, että kasvu vauhdittuu. Tämä perustuu valtiovarainministeriön virka-arvioon kasvua kiihdyttävien veroratkaisujen dynaamisista vaikutuksista.
Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen. Suomi ikääntyy ja velkaantuu. Turvallisuustilanne on yhä vakavoitunut. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, geopoliittisten riskien kasvu ja Trumpin langettama kauppasodan uhka jarruttavat orastavaa talouden kasvua Suomessa ja luovat ennennäkemätöntä epävarmuutta. Siksi rohkeat päätökset Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja talouskasvun kiihdyttämiseksi ovat todella tarpeen. Suomi nousee vain, jos työnteko ja yrittäminen kannattavat ja Suomi on houkutteleva maa investoinneille ja osaamiselle.
Kasvupakettia kasattiin viikkojen ajan hallituksen kasvutyöryhmässä, jonka puheenjohtajana sain toimia. Kasvupaketti ja puoliväliriihen muut päätökset osoittavat, että pääministeri Petteri Orpon hallituksella on vahva yhteinen tahtotila kasvun vauhdittamiseksi.
Puoliväliriihessä tehtiin lukuisia isoja ja pieniä suomalaisten arkea helpottavia päätöksiä. Omaishoitajien alimman palkkiotason nostamiseen varattiin 16 miljoonaa euroa. Passien voimassaoloaikaa pidennetään kymmeneen vuoteen nykyisestä viidestä vuodesta. Se vähentää hallinnollista työtä ja säästää ihmisten aikaa ja rahaa. Suomalaiset hyötyvät.
Teksti on julkaistu Forssan lehdessä 25.4.2025.
Kuva: © Katja Säilä, valtioneuvoston kanslia