Talouspolitiikkaan tarvitaan lujuutta ja lämpöä
Nykyisen eduskunnan viime metreillä sinetöidään Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeä ratkaisu, Nato-jäsenyys. Suomessa maanpuolustus on poliittisen vaalikeskustelun yläpuolella, ja ulkoasianvaliokunnan mietintö valmistui yksimielisenä. Tärkeämpää päämäärää kuin isänmaan turvallisuuden, koskemattomuuden ja itsenäisyyden vankistaminen ei ole.
Etenemme Natoon Ruotsin kanssa yhtä tietä, mutta täysjäsenyyden toteutumisen lukkona on vielä Turkin ja Unkarin ratifiointi. Näiden neuvottelujen suhteen on syytä säilyttää viileä, päättäväinen kärsivällisyys: Suomesta ja Ruotsista tulee kyllä jäseniä.
Opiksi tästä jää historiankirjoihin se tosiasia, että isot turvallisuusratkaisut on Suomen tehtävä ajoissa, hyvän sään aikana. Niin emme ole kenenkään armoilla.
Muutoin eduskunnan tunnelma alkaa kääntyä vaalitaistelun puolelle. Eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen alkuun on 31 päivää. Kaikilta puolueilta odotetaan kantaa siihen, miten julkinen talous saadaan tasapainoon: numerot ovat karua faktaa, sykkipä sydän oikealla tai vasemmalla. Suomi ottaa velkaa velan päälle ja jatkaa nykyhallituksen uralla velanottoa 10-11 miljardia joka vuosi läpi ensi vaalikauden, mikäli korjausliikettä ei tehdä.
Tulevan hallituksen yhteistyön tärkein lähtökohta on jaettu tilannekuva. Hallituksella on oltava yhteinen käsitys siitä, mikä on julkisen talouden tila ja mitä velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää.
Leikkauksilla pelottelun sijaan odottaisin pääministeriltä ja kaikilta puolueilta rehellistä puhetta, miten velkavuoren kasvu pysäytetään ja kriisivuosien jäljet paikataan. Siitä tulee joka tapauksessa kahden vaalikauden urakka lapioitavaksi. Suomalaisilla on oikeus tietää puolueiden talouspolitiikan linjasta ennen vaaleja. Jatkuuko velkaantuminen? Kiristyykö verotus? Vai onko puolueilla uskallusta uudistuksiin, jotka vahvistavat talouskasvua, työllisyyttä ja julkista taloutta?
Kukaan ei toivo leikkauksia, ja niitä voidaan minimoida panostamalla rakenteellisiin uudistuksiin ja kasvun mahdollisuuksiin. Kokoomus ei halua tasapainottaa julkista taloutta kotitalouksien kustannuksella kiristämällä verotusta. Sen sijaan haluamme lisätä työn tekemisen kannustimia, helpottaa yrittäjyyttä, nopeuttaa investointien luvitusta, avata reilua kilpailua, panostaa innovaatioihin ja varmistaa osaavan työvoiman saatavuus.
Ikääntyvä matalan syntyvyyden maa tarvitsee myös kansainvälistä rekrytointia. Työperäistä maahanmuuttoa vastustavat valitsevat näivettyvän Suomen tien. Toinen vaihtoehto on tehdä Suomesta houkutteleva maa kansainvälisille osaajille ja poistaa esteet työn tai opiskelun perässä Suomeen muuttamisen tieltä. Yksistään hoiva-alalle tarvitaan tuhansia uusia työntekijöitä. Yksin omin voimin emme pärjää, kun haluamme pitää yllä hyvinvointiyhteiskunnan elintärkeät palvelut.
Tulevalta hallitukselta vaaditaan lujuutta ja lämpöä: lujuutta laittaa talous kuntoon ja lämpöä tehdä se tavalla, jolla pidetään myös heikommassa asemassa olevat mukana. Vanha vertaus yhteisestä veneestä toimii yhä.
Teksti on julkaistu Forssan lehdessä 18.2.2023.