Miten Suomen tärkeimmät palvelut turvataan?
Miten Suomen hyvinvointivaltio pelastetaan, on lähestyvien vaalien suuri kysymys. Päivystykset ruuhkautuvat, koska huonokuntoiset vanhukset ovat turvattomia kodeissaan ja hoivapaikkoja on kiinni henkilöstöpulan takia.
Suomen hoito ja hoiva ovat ennenkokemattomissa vaikeuksissa. Sydäntä särkee, kun jopa uuden lastensairaalan tehohoitopaikkoja on suljettu ja lasten sydänleikkauksia joudutaan siirtämään, kun tehohoitajia ei ole tarpeeksi.
Puolueet miettivät nyt, miten vuoden alussa aloittaneet hyvinvointialueet voisivat onnistua tehtävässään turvata laadukkaammat, yhdenvertaiset palvelut. Se mitä nyt olemme nähneet, on ollut hallintouudistus, joka ei keskity ihmisten palveluihin, vaan uuteen hallintoon.
Kaikki hyvinvointialueet aloittivat alijäämäisinä, OmaHämekin yli 30 miljoonaa pakkasella. Alueille työnnetään nyt vaalien alla satoja miljoonia lisää velkarahaa, mutta auttaako tällainen hädällä tehty lisätalousarvio, jota ei edes saa käyttää hoitovelan purkuun, vaan ”hallinnollisiin kustannuksiin”?
Miten sote korjataan? Kiinnitetään enemmän huomiota vaikuttavuuteen. ”Pakotetaan” lainsäädännöllä, että kustannukset avataan yhteismitallisesti, jotta vertailtavuus ja palvelujen vaikuttavuuden arviointi on mahdollista. Mitataan suoritteiden lisäksi tai mieluummin jopa sijaan vaikuttavuutta – saavutettua terveyttä, hyvinvointia ja arjen sujuvuutta.
Palvelujen kehittämisessä pitää valtiouskoisuuden ja hallintolähtöisyyden sijaan ottaa paremmin huomioon käytännön työtä tekevien ammattilaisten ehdotukset oman työnsä kehittämiseksi ja kuulla myös asiakkaita.
Sanna Marin sanoo eduskunnan kyselytunnilla, että Kokoomus leikkaa sotesta. Se ei yksinkertaisesti ole totta! Hoito- ja hoivamenot kasvavat joka tapauksessa aivan väistämättä ikääntyvässä Suomessa, kun palvelujen tarve kasvaa. Soteen on panostettava enemmän, ja se on huomioitu julkisen talouden suunnittelussa. Kustannusten kovaan kasvuun on kuitenkin pakko puuttua vakavasti velkaantuneessa maassa, ja siksi sote-uudistuksen rahoitusmallia on korjattava talousvastuullisempaan suuntaan ja painottamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, eikä korkeaa sairastavuutta.
Mitä muuta pitäisi tehdä? Perutaan hallituksen leikkaukset Kela-korvauksiin. Hyödynnetään palveluseteleitä ja henkilökohtaista budjetointia. Lisätään ennaltaehkäisevien sekä työ- ja toimintakykyä tukevien palveluiden painoarvoa. Varmistetaan sujuva hoitoon ja palveluihin pääsy nimenomaan perustasolla, jotta apua ja tukea saa silloin kun sille on tarve.
Varmistetaan päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuus, toteutetaan terapiatakuu. Lisätään ihmisten omaa valinnanvapautta. Tuetaan itsemääräämisoikeuden toteutumista vanhus- ja vammaispalveluissa.
Tärkein ja vaikein kysymys on osaajien saatavuus. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluissa on laajamittainen ja valtakunnallinen työvoimapula, jonka ratkaisemisessa tulee ottaa kaikki järkevät keinot käyttöön. Parannetaan alan veto- ja pitovoimaa. Huolehditaan hyvästä johtamisesta, motivoivista urapoluista ja selkeistä toimintamalleista, joihin työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa. Lisätään koulutuksen aloituspaikkoja ja kansainvälistä rekrytointia.
OmaHämeen vuodenvaihteen turvallinen siirtymä onnistui kohtuullisesti. Varsinainen työ on meillä vielä edessä, ja sotessa on myös mahdollisuus uudistusten kautta onnistua.
Teksti on julkaistu Forssan lehdessä 4.3.2023.