Valmiuslaista tulee vielä tärkeä vääntö ennen kesää
Päätös Suomen Nato-jäsenyyden hakemisesta syntyi isänmaallisella ääntenenemmistöllä 188-8. Päätöksestä tuli eduskunnassa yhdistävä kokemus, vaikka Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan tuoma uhka turvallisuusympäristöömme tekee ajasta vaikean.
Suomen valtionjohto on kiitettävästi tavannut muiden maiden päämiehiä ja tasoittanut tietä Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle. Puolueilla niin hallituksessa kuin oppositiossakin on myös suoria kontakteja, joille on nyt arvoa. Pääministeri Marinin vierailu Ukrainaan oli symbolisesti tärkeä tuki sitkeästi taistelevalle kansalle. Turkin kanssa neuvottelut jatkuvat, mutta Suomi ei kohtaa tätäkään mutkaa yksin. On Nato-maiden suuri intressi varmistaa sujuva jäsenyyspolku Suomelle ja Ruotsille, sillä jäsenyytemme vahvistaa puolustusliittoa.
Nato-jäsenyys on kevään tärkein, mutta ei ainut asia. Nyt olisi kiireisesti saatettava varautumisemme riittävälle tasolle, jotta uuden maailman uhkiin voidaan vastata tehokkaasti ja ennaltaehkäisevästi. Yksi vakava puute lainsäädännössämme liittyy parhaillaan eduskunnassa käsittelyssä olevaan valmiuslain uudistukseen. Esitys tuo hybridiuhkatilanteet valmiuslain poikkeusoloperusteiksi. Se on tärkeää, mutta esitys jää puutteelliseksi, sillä lainsäädännöstämme puuttuvat keinot, joilla voidaan riittävän tehokkaasti estää organisoidun, laajamittaisen maahantulon käyttämistä hybridivaikuttamisen välineenä.
Valmiuslain muutoksen julistaminen kiireelliseksi edellyttää laajaa 5/6 enemmistöä. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Petteri Orpo on esittänyt pääministerille puoluejohtajien pikaista neuvottelua. Valmiuslainsäädännön ajantasalle saattamiseen tarvittaisiin nyt samaa kykyä yhteistyöhön kuin Nato-päätöksessä.
Vaalikausi on loppusuoralla. Talouden näkymä on erittäin haastava: kasvu on EU:n heikointa, vaivoin yli prosentin. Velkaa on taakaksi asti. Työllisyysaste on parantunut, mutta olemme yhä kaukana muista Pohjoismaista. Samaan aikaan osaavasta työvoimasta on pulaa.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ajautumassa kriisiin hoitovelan, sote-uudistuksen, kiristyneiden mitoitusten ja ennen kaikkea ratkomattoman hoitajapulan takia. Rekrytointivaikeudet ovat kipukohta myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että seuraavan 15 vuoden aikana sote-alalle tarvitaan peräti 200 000 uutta työntekijää. Eduskuntaan annetusta hoitotakuuesityksestä jäi puuttumaan terapiatakuu, jonka piti nopeuttaa ja helpottaa pääsyä mielenterveysavun piiriin.
Nostan viimeisenä esiin kotimaisen ruoantuotannon kriisin. Tuotantokustannukset ovat kasvaneet rajusti Ukrainan sodan myötä. Suomalaista ruokaa pitäisi arvostaa muutenkin kuin juhlapuheissa, ja tuottajille kuuluu asiallinen hinta.
Kirjoitus on julkaistu Forssan lehdessä 29.5.2022.