Sähkön hinta kipurajoilla

Sähkön hinta kohosi itsenäisyyspäivän tienoon pakkasilla hetkellisiin huippulukemiin. Kotitaloudet ovat pahimmilta piikeiltä pääosin suojassa kiintein sähkösopimuksin, mutta energian hinnan nousu on globaali ilmiö.

Polttoaineen ja sähkön korkea hinta tuntuu lompakoissa. Se oli puheenaihe eilenkin Forssan torilla.

Alkutalven sähkön hintapiikki johtuu monesta tekijästä. Sitä nostavat maakaasun korkea hinta Keski-Euroopassa, vähäsateinen ja vähätuulinen vuosi, päästöoikeuden kallistuminen, talouskasvu ja joulukuun pakkaset.

Talousvaliokunnan kuulemat asiantuntijat uskovat hinnan pysyvän korkealla vielä talven yli, mutta ei ”pysyvästi”. Suomessa sähkön omavaraisuus paranee huomattavasti, kun uusi Olkiluoto 3 kytketään verkkoon ja markkinaehtoista tuulivoimaa rakennetaan huimia määriä.

Yhteiskunnan sähköistyessä puhtaan sähkön tarve kasvaa. Se edellyttää mittavia investointeja. Uusiutuvan tuotannon lisääntyessä säävaihtelujen vaikutusta tasaamaan tarvitaan luotettavaa, päästötöntä perusvoimaa. Suomelle on kriittinen kysymys, miten ydinvoima tulevaisuudessa nähdään Euroopan unionissa ja millaisen kohtelun se saa esimerkiksi sijoituskohteiden kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmässä, taksonomiassa. Kiista on absurdi ja epätieteellinen, sillä kaikki päästöttömät teknologiat tarvitaan, jotta Eurooppa voi päästä ilmastotavoitteisiinsa.

Suomi osaa kyllä myös sahata omaa oksaansa. Luvitusjonoissa ja byrokratian rattaissa lepää yli kolmen miljardin euron arvosta investointeja, jotka voisivat tuoda Suomeen uutta työtä ja talouskasvua, ilmenee elinkeinoelämän tuoreesta selvityksestä.

Yrityksissä monivaiheisia lupia joudutaan odottamaan pahimmillaan vuosia. Samoista hankkeista valitetaan monta kertaa, eikä takuuta käsittelyn kestosta anneta.

Luvituksesta on tullut pullonkaula ilmasto- ja ympäristömyönteisten vihreiden investointien etenemiselle. Voittajia ei ole. Jotta Suomi pääsee ilmastotavoitteisiin ja hyötymään uuden teknologian kasvavasta kysynnästä maailmalla, luvitus pitää saada sujumaan kotimaassa.

Ratkaisuja voisivat olla esimerkiksi käsittelyn lakisääteinen aikaraja, eli käsittelytakuu, prosessin digitalisointi ja yhden luvan malli, jossa luvasta valitettaisiin vain kerran.

Vielä sähkön ja polttoaineen hinnasta: kun pakolliset elinkustannukset nousevat, suomalaisilla on yhä vähemmän mahdollisuuksia elää oman näköistä arkea. Ostovoima heikkenee. Kotitalouksien varallisuus jää muista Pohjoismaista jälkeen.


Ensi viikolla äänestetään eduskunnassa ensi vuoden budjetista. Me esitimme vaihtoehdon, joka toisi veronkevennyksiä palkan- ja eläkkeensaajille noin miljardilla eurolla. Enemmän käteen ansaituista euroista, ihmisten omista rahoista. Hautaisimme myös hallituksen kaavaileman uuden maakuntaveron.

Loppuun kiitos: Suomen hävittäjähankintapäätös oli oikea ja isänmaallinen. Vastuullinen ratkaisu pitkän, ammattimaisen valmistelun tuloksena. Ratkaisu vahvistaa uskoa siihen, että Suomi pystyy yhä isoissa asioissa toimimaan kansakunnan etu edellä.

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on lounaishämäläinen kansanedustaja, kuntapäättäjä ja eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja (kok).

Julkaistu Forssan lehdessä 12.12.2021


« »