Missä viipyy taas Suomen metsälinja?

Perjantaina piti olla kokous, jossa maamme hallitus linjaa Suomen kantoja vaikuttaakseen EU:n tuleviin metsälinjauksiin.

Asialla on iso merkitys, sillä Suomi elää metsistä. On kansallinen asia, että metsätaloudellamme on menestymisen mahdollisuuksia.

Saimme eduskuntaan tiedon, että metsälinjausta ei ole tulossa tälläkään viikolla. Hallitus ei päässyt asiassa sopuun.

Tällä samalla viikolla Suomi hävisi EU:n kestävän rahoituksen taksonomian ilmastokriteereitä koskevan äänestyksen Brysselissä. Seuraava osa on jo tulossa. Säädökset uhkaavat heikentää metsätaloutemme mahdollisuuksia saada rahoitusta tulevaisuudessa. Metsänomistajia ja kotimaisia yrityksiä uhkaavat raskaat byrokraattiset velvoitteet.

Hallituspuolueiden rivit repesivät niin hallituksessa kuin eduskunnassa. EU-vaikuttamisen alennustilaa todistettiin, kun taksonomiasta vastaava komissaari vieraili Suomessa, mutta riitelevältä hallitukselta puuttui kanta. Ministerit pyörittelivät sanojaan, kun olisi pitänyt vakuuttaa komissaari.

Voisi kuvitella, että hävitystä äänestyksestä olisi opittu ja että ennakkovaikuttaminen taksonomian toiseen, metsiemme kannalta vieläkin hankalampaan vaiheeseen olisi jo täysillä käynnissä. Vaan ei, kantaa terottavaa e-kirjelmää ”ympäristötaksonomiaan” odotetaan eduskunnassa yhä.


Suomen pinta-alasta kolme neljäsosaa on metsää, sadat tuhannet suomalaiset ovat metsänomistajia, ja suomalainen kestävä ja uudistuva metsäteollisuus tuo tuloja ja työtä. Vahva luontosuhde on meille tärkeä hyvinvoinnin lähde.

EU-taksonomiassa on kyse luokituksesta, joka pyrkii määrittelemään, mitkä sijoituskohteet ovat ilmasto- ja ympäristöystävällisiä. Tavoite on oikea: ohjata rahoitusta kestäviin investointeihin ja torjua siten ilmastonmuutosta ja luontokatoa.

Perusongelma on se, ettei Brysselissä ymmärretä Euroopan metsäisimmän maan olosuhteita ja metsäosaamista. Suomalainen metsänhoito on kestävää, pitkäjänteistä ja vastuullista. Puuston määrä kasvaa hakkuita enemmän. Metsien vuosittainen kasvu on kaksinkertaistunut kuluneen 50 vuoden aikana. Monimuotoisuuteen ja suojeluun panostetaan yhä enemmän metsänomistajien omin toimin, ja se onkin tärkeää. Suomen pitäisi sitkeästi vastustaa sitä, että komissio astuu kansallisen metsäpolitiikan tontille.

Suomi on EU:n ilmastopolitiikan parhaita suoriutujia, ja olemme sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali paljon ennen EU:n yhteistä tavoitetta, jo vuonna 2035. Maailmanlaajuinen vihreä siirtymä hyödyttää suomalaisia yrityksiä, joille avautuu edelläkävijyyden kautta uusia markkinoita.

Jotta EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka saa kansalaisten luottamuksen, ratkaisujen pitää olla kustannustehokkaita, teknologianeutraaleja ja perustua tieteeseen. Suomi kyllä tekee osansa ja enemmänkin, mutta meidän metsämme ovat enemmän osa ratkaisua kuin ongelmaa.

Kokoomus julkaisi torstaina oman metsälinjauksensa. Me haluamme pitää metsäpolitiikan suomalaisissa käsissä. Eurooppalaisessa päätöksenteossa pitää saada paremmin läpi ymmärrys suomalaisesta metsäosaamisesta, positiivisista ilmastovaikutuksista, pohjoisten metsien ominaisuuksista ja metsänhoidon käytänteistä. Puusta syntyy uusia innovaatioita, yhä kestävämpiä tuotteita, ratkaisuja kestävyyskriisiin. Samaan aikaan on huolehdittava siitä, että turvaamme metsiemme ja luontomme monimuotoisuuden myös tuleville sukupolville.

Edistämme metsien sinivalkoista omistusta. Konkreettisina tekoina ehdotamme muun muassa yhteismetsien verotuksen laskemista 20 prosenttiin ja enemmistöpäätöksentekoa metsäkuolinpesiin.

Suomen metsät ovat enemmän ratkaisu kuin ongelma. Kukaan ei puolusta Suomen metsiä, ellei Suomi itse.


Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on hämäläinen kansanedustaja ja eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja (kok).

Julkaistu Hämeen Sanomissa 11.12.2021


« »