Hukattiinko mahdollisuus kestävään kasvuun?

Valtio ottaa ensi vuonnakin seitsemän miljardia uutta velkaa. Hallitus päätyi tekemään elvyttävän budjetin keskellä nousukautta. Sille ei löydy talousasiantuntijoiden ymmärrystä.

Valtiovarainministeri Saarikko aivan oikein patistaa Euroopan unionia palaamaan vakaus- ja kasvusopimuksen velkasääntöön, mutta ei pidä siitä kiinni itse.

Kun eduskuntavaaleihin on puolitoista vuotta, syyskuun budjettiriihi oli tämän hallituksen viimeinen näytön paikka tehdä merkittäviä päätöksiä, joilla vahvistetaan Suomen kestävää kasvua ja työllisyyttä. Lopputulos: velkaantuminen jatkuu ja työllisyyspäätöksiä siirrettiin ainakin viidettä kertaa, nyt aluevaalien jälkeiseen aikaan. Ilmastopäätöksissäkin jäi paljon toiveiden varaan.

Opiskelijoiden tulorajoja nostetaan – mutta vain ensi vuodeksi. Kotitalousvähennystä korotetaan – väliaikaisesti.

Hallitus piiloutuu positiivisen talouskehityksen taakse, kun pitäisi hahmottaa iso kuva: Suomi velkaantuu, väestö ikääntyy ja työikäinen väestö supistuu. Kasvu hiipuu Suomen Pankin ennusteiden mukaan nopeasti, jo vuonna 2023. Tulevaisuuteen varautumiselle olisi kaikki perusteet.

Eläketurvakeskuksen tilaama kansainvälinen arvio varoittaa vielä, ettei eläkejärjestelmän rahoitus ole kestävällä pohjalla.

Velasta ja kestävyyshaasteista nousee nuorten sukupolvien taakka ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuuskysymys.

Ennen maailmaa pyrittiin jättämään lapsille ja lapsenlapsille paremmassa kunnossa. Nyt nuoret eivät enää luota siihen, että periaate olisi voimassa heidän kohdallaan.

Eduskunnassa kysymys on kuulunut, hukkasiko hallitus viimeisen mahdollisuutensa rakentaa kestävää kasvua.

Ikävien päätösten lataaminen vaalivuoden budjettiin tuskin onnistuu, jos ei ole onnistunut tähänkään asti. Onnistunut koronakriisin hoito edellyttäisi myös jälkien siivoamista. Nyt näyttää, että se työ jätetään surutta seuraaville.

Päätöksistä paistaa rohkeuden puute. Tarvittaisiin uskallusta priorisoida menokohteita ja panostaa pitkäjänteisesti kasvun edellytyksiin: tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä rakenteellisiin työllisyysreformeihin, jotka mahdollistaisivat työllisyysasteen pysyvän nostamisen lähemmäksi 80 prosenttia, pohjoismaiselle tasolle.

Poliisit ovat jäämässä ilman kaipaamiaan rahoja, ja vihreät päätyivät kannattamaan kannabiksen laillistamista. Ovatko vihreät oikea puolue hoitamaan sisäministerin tehtävää? Tuntuu, ettei suomalaisten turvallisuus ole kovin korkealla tärkeysjärjestyksessä.

Aloitin syyskauden alussa eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajana. Talousvaliokunnalla on keskeinen rooli siinä, miten Suomea käännetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kasvun uralle. Siinä riittää töitä!

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on kansanedustaja, eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja ja lounaishämäläinen kuntapäättäjä (kok).

Julkaistu Forssan lehdessä 19.9.2021


« »