Velkavuori ei saa kaatua yrittäjien niskaan

Monissa keskusteluissa olen huomannut, että juuri yrittäjät kantavat valtion kasvavasta velkavuoresta erityistä huolta. Sille on luonnollinen selitys: yrittäjät ymmärtävät, kenelle helposti lankeaa maksajan rooli.

Verotulot eivät synny tyhjästä, vaan kovan työn ja rohkean yrittämisen tuloksena. Kun ikäluokat pienenevät, maksajia hyvinvointiyhteiskunnan kasvaville tarpeille on yhä vähemmän.

Yrittäjät tuntevat kiristyvän verotuksen uhan jo nahoissaan. Päättäjät pitäisi saada laajasti ymmärtämään, että jos yrittämisen edellytykset heikkenevät, ei voida odottaa investointeja, saati uusia työpaikkoja.

Useimmin kuultu toive yrittäjien suunnalta on ennustettavuus toimintaympäristössä. Sitä eivät ole viime vuodet tarjonneet.

Syksyn pk-yritysbarometrin mukaan Hämeen yritysten odotukset ovat silti toiveikkaat. Talous toipuu koronakriisistä nyt nopeasti. Kasvu voisi olla vieläkin rivakampaa, ellei sitä hidastaisi pula osaavasta työvoimasta. Talouden noususuhdanne tuo jälleen esiin tutun kohtaanto-ongelman suomalaisilla työmarkkinoilla: meillä on samanaikaisesti avoimia työpaikkoja ja rakenteellista työttömyyttä.

Akuuttiin osaajapulaan on vastattava muun muassa purkamalla kannustinloukkuja, tiivistämällä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä ja korjaamalla vihdoin viimein kansainvälisen rekrytoinnin lupaprosessit kuntoon.

Valtio ottaa ensi vuonnakin seitsemän miljardia uutta velkaa. Elvyttävälle budjetille keskellä nousukautta ei löydy taloustieteellistä perustetta. Tarvittaisiin uskallusta priorisoida menoja ja panostaa pitkäjänteisen kasvun edellytyksiin, kuten TKI:hin.

Aloitin syyskauden alussa eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajana. Talousvaliokunta on eduskunnassa se valiokunta, jonka tehtävä on vahtia reilun kilpailun edellytyksiä ja huolehtia eri elinkeinojemme menestymisen mahdollisuuksista.

Tätä lippua tulen pitämään korkealla, sillä yrittäjyys kantaa Suomea.

Sanni Grahn-Laasonen

Kansanedustaja, eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja (kok)


« »