Isät, teitä tarvitaan!
Valmistaudumme parhaillaan eläkeuudistukseen, jota palkansaajajärjestöt ja työnantajat neuvottelevat varmistamaan eläkejärjestelmän kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Toisin kuin julkista taloutta, eläkejärjestelmää on Suomessa hoidettu vastuullisesti ja kestävästi. Eläkejärjestelmässä on muun muassa vakauttajat, jotka automaattisesti reagoivat eliniän pitenemiseen.
Mihin ei ole osattu varautua, on historiallisen matalalle romahtanut syntyvyys. Se haastaa eläkejärjestelmän kestävyyttä vakavalla tavalla ja muuttaa suomalaista yhteiskuntaa pysyvästi.
”Miksi vauvoja syntyy niin vähän”, kysytään jo lähes joka puolella maailmaa Saharan eteläpuolista Afrikkaa lukuunottamatta. Matalimmat syntyvyysluvut ovat Itä- ja Kaakkois-Aasiassa. Virossa saatiin syntyvyys kasvuun 2010-luvulla perhepoliittisilla panostuksilla, mutta vain hetkeksi. Nyt Viro on lähes Suomen tasolla, sillä esikoisia syntyy yhä vähemmän. Tämä vertailu käy ilmi Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirchin syntyvyyden laskua pohtivasta selvityksestä ”20 ehdotusta lapsitoiveiden tukemiseksi”, jonka tilasimme hallituksen väestöpoliittisen työn tueksi.
Tilastokeskuksen tuore väestöennuste antoi toivoa Suomen tulevaisuudesta. Korkea nettomaahanmuutto vahvistaisi talouskasvua, julkista taloutta ja eläkejärjestelmää. Ennusteeseen liittyy kuitenkin isoa epävarmuutta, joten viisas varautuu.
Eikä syntyvyyttä tietenkään mietitä ensisijaisesti eläkejärjestelmän tai julkisen talouden takia. Vanhemmuudesta ja isovanhemmuudessa on kyse paljon suuremmista asioista. Lapset ovat parasta maailmassa ja tuovat onnellisuutta, merkitystä ja elämän jatkuvuutta.
35–45-vuotiaiden suomalaisten ihanteellinen lapsiluku oli tuoreimman perhebarometrin mukaan yhä kaksi lasta (tarkemmin 2,2), mutta toteutunut lapsiluku on 1,54. Lähes joka kolmas toivottu lapsi jää siis syntymättä. Erityisen suuri on ero toiveen ja toteutuneen välillä heillä, jotka eivät elä parisuhteessa.
Kävikö niin, että koronavuodet, sosiaalinen media, vetäytyminen etätöihin ja -opintoihin ja vapaa-alallakin digimaailmoihin ovat vieneet nuoria aikuisia etäämmälle toisistaan? Ruutuajan vallankumous arjessa vähentää läheisyyttä ja vuorovaikutusta ja lisää muun muassa nuorten mielenterveysongelmia.
Rotkirch toi myös esiin huolen siitä, että parisuhteiden laatu on heikentynyt. Sain taannoin huolestunutta viestiä, kuinka hyvinvointialueuudistuksen myötä Forssan seudun perheneuvonnan palvelut olivat vaarassa. Onneksi seurakunnat tulivat apuun. Perheitä ei pidä jättää yksin.
Tutkijat nostavat keskusteluun myös hedelmällisyystietoisuuden lisäämisen. Kouluissa opetetaan, miten raskauksia ehkäistään, mutta tutkitusti nuorten käsitykset hedelmällisyydestä ja etenkin siitä, milloin hedelmällisyys alkaa laskea, ovat puutteelliset. Synnyttäjien ikä nousee, ja kun lasta aletaan toivoa kovin myöhään, lapsiluku voi jäädä haaveita pienemmäksi tai haave jäädä toteutumatta kokonaan.
Lapsettomuudesta kärsivien auttamiseksi palautamme hedelmöityshoitojen kela-korvaukset ensi vuoden alusta ja korotamme niitä tuntuvasti.
Kaiken huolen keskellä tärkeä viesti on muistaa, että Suomi on monella tavalla maailman paras maa tulla vanhemmaksi. Meillä on vahvat perusrakenteet, kuten turvalliset synnytykset, varhaiskasvatus, neuvolat, perhevapaajärjestelmä ja turvaverkot. Toivon, että mahdollisimman monella isyydestä haaveilevalla olisi mahdollisuus kokea vanhemmuus – ja saada viettää isänpäivää. Hyvää juhlapäivää kaikki isät, isoisät, isäpuolet ja varaisät! Teitä tarvitaan!
Teksti on julkaistu Forssan lehdessä 8.11.2024.