Suomalaiseen kädenpuristukseen voi luottaa
Tasavallan presidentin Turkin-matkan seurauksena Suomen NATO-jäsenyys on lähellä. Niinistön uskottava, luja ja luottamusta rakentava toiminta on ollut korvaamatonta. Pian pääsemme rakentamaan Nato-Suomea, joka on pysyvästi turvallisempi, tiiviisti osana vapaata länttä, eikä enää koskaan yksin. Suomi jatkaa sitkeää työtä myös Ruotsin jäsenyyden hyväksi.
Kansainvälisessä politiikassa kaikki pohjautuu luottamukseen, joka on meille suomalaisille kovaa pääomaa ja tekee meistä turvallisuutta lisäävän Nato-maan. Suomalaiseen kädenpuristukseen on aina voinut luottaa. Pääministeri Marinin huolimattomien Hornet-lausuntojen vakavin puoli oli juuri luottamuspääomassa: Suomi ei voi antaa katteettomia lupauksia sotaa käyvälle maalle. Marinin lausunnot tulkittiin lupauksiksi, vaikka pääministeri varmasti tietää, että maamme tarvitsee hornetit itse vielä usean vuoden ajan, kunnes korvaavat ovat täysimääräisesti valmiudessa.
Suomalaisten arki on jo kallistunut, ja suomalaiset eivät kaipaa yhtään lisälaskua ”pakkoremonteista”, joita uusi EU:n energiatehokkuusdirektiivi toisi. Mahdollisesti jopa puolet suomalaisista kerrostaloista ja omakotitaloista pitäisi korjata energiatehokkaammiksi. Päästöjen vähentämiselle on kustannustehokkaampia keinoja. Tavoite energiatehokkuudesta on tärkeä, mutta direktiivin vaatimukset ja kustannukset eivät ole tästä maailmasta ja tuovat mieleen takavuosien jätevesiasetuksen. Äkkiä järkeä tähän touhuun!
Suomi tarvitsee tehokkaampaa EU-vaikuttamista. Terävät viestit ajoissa ja ennakollisesti, yhdellä äänellä. Samaa ponnekkuutta tarvitaan metsäasioissa vaikuttamiseen. Olin ensimmäinen allekirjoittaja lokakuussa välikysymyksessä, joka koski EU-vaikuttamista pahaiseen ennallistamisasetukseen.
Eduskuntavaalien tärkein kysymys on Suomen velkaantumisen pysäyttäminen. Talous pitää korjata kestävämmälle uralle, jotta emme kavenna lastemme mahdollisuuksia. Hyvinvointivaltion tärkeimmät palvelut, kuten koulut ja terveydenhuollon, voimme turvata vain kestävästi hoidetulla julkisella taloudella. Seuraava hallitus joutuu hyvin epäsuosittujen päätösten eteen, kun rahaa ei enää ole.
Ratkaisuja silti löytyy. Suomen tulee olla maa, jossa jokainen työikäinen ja työkykyinen on töissä. Näköalattomuutta ja syrjäytymistä pitää torjua ja kannustinloukkuja purkaa, jotta jokainen osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen. Viikko sitten yrittäjien ja eilen SAK:n paneelissa torilla pääviestini oli, että rohkeutta tarvitaan uudistaa työmarkkinoitakin, jotta työllisyys saadaan nousuun ja talous kasvuun.
Forssan seudun terveydenhuolto on ollut valtakunnallista tasoa parempaa, mutta nyt meilläkin isoina haasteina näkyvät hoitaja- ja lääkäripula ja sen seurauksena henkilöstön työn kuormittavuus. Uudella hallituskaudella pitää tarttua hoitoalan työvoimapulaan työoloja parantamalla, koulutusmääriä kasvattamalla ja rekrytoimalla työvoimaa myös ulkomailta.
Vain siten pärjäämme – ja hyvin tässä käy.
Teksti on julkaistu Forssan lehdessä 18.3.2023.