On asia, josta eduskunnassa ollaan yhtä mieltä!
1990-luvun lamavuosina pakon edessä tehtyjen rajujen leikkausten ja massatyöttömyyden keskeltä Suomi kääntyi uuteen nousuun Nokian matkapuhelinliiketoiminnan siivittämällä menestyksellä, jota tukivat valtion rohkeat panostukset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.
Ajat ovat erilaiset, mutta lääkkeet osin samanlaiset. Suomen kestävän kasvun resepti on edelleen korkeassa osaamisessa, tutkimuksessa ja innovaatioissa.
Eduskunta käsittelee parhaillaan TKI-rahoituslakia. Saimme talousvaliokunnassa yksimielisen lausuntomme valmiiksi perjantaina. Tämä laki voi olla Nato-jäsenyyden hakemisen rinnalla tämän vaalikauden kauaskantoisimpia päätöksiä Suomelle. Molemmat näistä mainituista on muuten tehty parlamentaarisella yhteistyöllä, laajalla enemmistöllä yli hallitus-oppositiorajan.
TKI-rahoituslailla Suomi sitoutuu tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen kasvattamiseen neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Se edellyttää noin 260 miljoonan vuosittaista korotusta valtion tiede- ja innovaatiobudjettiin vuodesta 2024 alkaen. Tällä valtion ”vivulla” on tarkoitus rohkaista yksityisiä TKI-investointeja, eli yrityksiä panostamaan enemmän tuotekehitykseen.
Karkeasti kaava menee näin: yksi valtion euro vivuttaa 2-3 euroa yksityistä rahaa. Ilman yritysten roolia Suomi ei tule 4% tavoitetta saavuttamaan, se on hyvä muistaa. Velkaantuva ja vanheneva Suomi nousee vain yksityisten yritysten työllä, kasvulla ja kansainvälistymisellä. Uusia veroja ja byrokratiaesteitä ei kaivata. Valtion TKI-rahoituksen kasvattaminen on yksi tärkeä keino luoda edellytyksiä talouskasvulle ja onnistumiselle. Kiinnitimme talousvaliokunnan lausunnossa huomiota siihen, että TKI-rahoituksen pitää olla yhä paremmin myös pk-yritysten saatavilla.
Tutkimustulosten ja innovaatioiden hyödyntäminen edellyttää osaavaa työvoimaa. Siitä onkin tullut yksi pullonkaula yritysten kasvulle. Työikäisten ikäluokkien pienentyessä Suomen täytyy tehdä todella paljon enemmän kansainvälisten osaajien ja työvoiman houkuttelemiseksi.
TKI-rahoituslaki luo pitkäjänteisen näkymän ja ennustettavuutta. Se kertoo myös kansainvälisesti, että Suomi hakee kasvua tutkimuksesta ja haluaa luoda parhaat mahdolliset edellytykset tieteelle ja yritysten innovaatiotoiminnalle nimenomaan täällä.
Yksi kriittinen huomio on pakko jakaa: vaikka valtio ottaa ensi vuonna yli kahdeksan miljardia uutta velkaa ja rahaa tuntuu riittävän, valtion TKI-rahoitus laskee noin 110 miljoonalla eurolla tähän vuoteen verrattuna. Tässä Marinin hallitus tekee virheen.
Vaalikauden loppua kohti kuljettaessa isot ja pienet asiat menevät herkemmin mutkalle Arkadianmäellä. Hallituspuolueiden rivit rakoilevat nyt yhdessä jos toisessakin asiassa saamelaiskäräjälaista luonnonsuojelulakiin ja esityksiä jää kokonaan antamatta. Tähän ”kaatokoriin” joutui myös yhdessä sovittu yritysten T&K-verokannustin.
Tulimme hätiin ja teimme kiireesti T&K-verokannustimesta lakialoitteen. Se rohkaisi puolueet uudelleen neuvottelupöytiin, ja T&K-verovähennys saadaan pelastettua eduskunnan päässä. Mukana sovussa ovat kaikki muut puolueet paitsi vasemmistoliitto.
Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi perustuvat osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. Hienoa, että tästä asiasta ollaan eduskunnassa laajasti yhtä mieltä.
Teksti on julkaistu Forssan Lehdessä 27.11.2022.