Jokaiselle suomalaiselle omalääkäri
Vihdoinkin omalääkärimalli etenee Suomessa! Idea on vanha, tuttu ja yksinkertainen: kun potilasta on yhä useammin vastassa sama lääkäri, hoidolle tulee jatkuvuutta. Forssan seudulle tässä ei ole kovin paljoa uutta, meillä on ollut omalääkäreitä ennenkin, ja uusilla pian valittavilla aluepäättäjillä on tarkka paikka katsoa, että hyvien toimivien mallien ja jatkuvuuden päälle ymmärretään, kun olemme osa hyvinvointialuetta.
Hallitus käynnisti viime vuoden lopulla valtakunnallisen Omalääkäri-ohjelman, jonka tavoitteena on parantaa hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta perusterveydenhuollossa hyödyntämällä sekä julkisen että yksityisen sektorin palveluita. Omalääkärimallilla on tutkitut hyödyt. Hoidon laatu paranee, potilastyytyväisyys kohenee ja lääkärin ja potilaan välille syntyy vahvempi luottamus. Omalääkärimalli vähentää päällekkäisiä tutkimuksia, kalliita lähetteitä erikoissairaanhoitoon ja ”pompottelun” kokemusta. Toimiva omalääkärimalli vähentää terveydenhuollon kustannuksia, lisää terveyskeskustyön vetovoimaa ja lääkärin työn mielekkyyttä. Lääkäripulakin helpottuu.
Hyvinvointialueilla omalääkärimallin hyödyntäminen etenee jo. Hallitus haluaa antaa tilaa erilaisille toteutuksille, joissa huomioidaan paikalliset olosuhteet. Omalääkärimallin ei tarvitse koskea vain lääkäreitä, vaan hoidon jatkuvuuden pohjana voi olla ”omatiimi” tai omalääkäri-omahoitaja-työpari. Esimerkiksi diabetesta sairastaville on suuri hyöty tutusta, luotettavasta diabeteshoitajasta.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on kokeilussa ehkä mielenkiintoisin toteutus omalääkärimallista: ammatinharjoittajamalli, jossa lääkäri toimii yrittäjänä.
Olen ilahtunut siitä, että omalääkärimallia otetaan käyttöön vaiheittain myös OmaHämeessä. On viisautta, että omalääkärimallin edistämisessä edetään täällä paljon palveluja tarvitsevat ensimmäisinä. Monisairaat, pitkäaikaissairaat ja vanhukset hyötyvät hoidon jatkuvuudesta eniten.
Omalääkärijärjestelmä ei synny Suomeen yhdessä yössä, mutta vihdoin suunta on oikea. Tällä hallituskaudella on viimein päästy hallinnon pystyttämisestä ihmisten palvelujen sisällölliseen kehittämiseen. Jo oli aikakin! Resurssien viisas käyttö ja uudet toimintatavat ovat avainasemassa, kun taloudellinen tilanne on koko Suomessa yhä tiukka ja ikääntyvä väestö tarvitsee palveluja.
Hoidon jatkuvuuden lisäksi myös saatavuus on tärkeää. Sitä ei saa unohtaa. Lääkäriin on edelleen vaikea päästä eri puolilla Suomea. Tätä helpottamaan hallitus hyödyntää myös yksityisen terveydenhuollon vapaata kapasiteettia nopeuttamaan erityisesti senioriväestön pääsyä hoitoon. Hallitus käynnistää 65 vuotta täyttäneiden kela-korvauskokeilun – valtakunnallisen valinnanvapauskokeilun. Syksyllä 65 vuotta täyttäneet voivat päästä yksityiselle yleislääkärille terveyskeskuksen asiakasmaksun hinnalla eli 28 eurolla.
Kokeiluun sisältyy hintakatto, jolla varmistetaan, että hinnat eivät nouse ja että asiakas hyötyy, ei terveysyhtiö. Kokeilu kattaa myös ikäryhmälle yleisimmin määrätyt laboratoriotutkimukset, verikokeet, virtsatutkimuksen, sydänfilmin ja keuhkokuvan. Näistä korvattaisiin kokeilussa 50 prosenttia.
Suomessa on kasvava senioriväestö, joilla iän myötä terveyspalvelujen tarve kasvaa. Eläkkeellä olevat eivät myöskään enää ole työterveyshuollon piirissä. Valinnanvapauskokeilussa on omalääkärimallin hyötyjä, sillä asiakas saa itse valita lääkärin, omalääkärin.
Teksti on julkaistu Forssan lehdessä 14.3.2025.