Jouluviikon tilinpäätös – mitä tänä vuonna saimmekaan aikaan?
Eduskunnan viimeinen viikko joulun alla on aina äänestysmaraton – satoja äänestyksiä tulevan vuoden budjetista.
Juuri julkaistu valtiovarainministeriön ennuste antaa yhä karun kuvan Suomen tulevien vuosien taloudesta. Sitä emme pääse karkuun. Ensi vuosi näyttää onneksi talouskasvun näkökulmasta aavistuksen paremmalta. Suomen talous toipuu taantumasta ja kääntyy ensi vuonna 1,6 prosentin kasvuun. Kasvua on toden totta kaivattu ja odotettu. Hallitus valmistautuu uusiin kasvutoimiin Risto Murron johtaman työryhmän esitysten pohjalta keväällä. Hallitusohjelman toimet alkavat myös purra, ja ensi vuodelle on odotettavissa investointiuutisia.
Monet epävarmuudet tulevat meille ulkoa: Euroopassa erityisesti Saksan teollisuuden huono veto, USA:ssa Trumpin uhkailut tuontitulleista. Turvallisuusympäristön epävarmuus lisää varovaisuutta ja heikentää investointihaluja. Uuden puolustusselonteon mukaan puolustukseen ja turvallisuuteen on tulevina vuosina käytettävä enemmän rahaa, ja se edellyttää priorisointia muista menoista. Elämme uutta varautumisen aikakautta. Juuri joulun alla annoimme myös sosiaali- ja terveydenhuollon valmiutta ja varautumista koskevan esityksen eduskunnalle.
Säästöt ja työllisyys- ja sosiaaliturvauudistukset vahvistavat huomattavasti julkista taloutta. Orpon hallituksen teot ja toimet kääntävät velkaantuvan Suomen kurssia. Sanon tämän, vaikka se olisi epäsuosittua: hallitus on onnistunut poikkeuksellisen hyvin toimeenpanemaan päätöksiä, joista sovittiin hallitusohjelmassa. Siitä kertoo esimerkiksi se, että hallituksen jo tekemien päätösten valtiovarainministeriössä arvioitu työllisyysvaikutus on jo 89 250 työllistä, missä ollaan jo lähellä koko hallituskaudelle asetettua 100 000 työllisen tavoitetta.
Olen vienyt läpi vaikeat sosiaaliturvaleikkaukset ja perustellut niitä toistuvasti muun muassa kyselytunneilla. Sosiaalidemokraatit ensin puolitoista vuotta vastustivat näistä säästöpäätöksistä aivan jokaista. Tänä syksynä vaihtoehtobudjetissaan he eivät enää esittäneet niitä peruttavaksi. Se kertoo hyvin siitä, ettei oppositiolla ole todellisia keinoja tasapainottaa taloutta ilman leikkauksia. Oliko arvostelu kohtuullista, jos kuitenkin hyväksytte samat säästöt heti seuraavana vuonna?
Paljon hyvää on saatu tänä vuonna aikaan. Pitkäaikainen tavoite paikallisesta sopimisesta työmarkkinoille äänestettiin voimaan tällä viikolla. Lasten ja nuorten terapiatakuu toteutuu viimein. Uusi rakentamislaki keventää rakentamisen byrokratiaa. Lähisuhdeväkivallan sovittelun kielto vahvistaa uhrin asemaa, ja turvakotien rahoitusta lisätään. Poliisien määrä nousee 8000:een. Panostamme kansalliseen puolustukseen ja rakennamme vahvaa Nato-Suomea. EU-vaikuttaminen on tehostunut ja Suomen ääni kuuluu. Jengirikoksien rangaistuksia kiristetään. Nopeutamme tuomioistuinten käsittelyaikoja ja investointien luvitusta. Lisäämme historiallisesti TKI-rahoitusta. Peruskoulun tuntimäärä nousee, oppimisen tukeen lisätään resursseja ja kännyköiden käyttö saadaan paremmin kuriin kouluissa. Sotessa keskitytään hallinnon sijaan palvelujen kehittämiseen esimerkiksi omalääkärimallilla. Paljon tehtävää jää myös ensi vuodelle. Haluan kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa jokaiselle rauhallista joulua ja aikaa läheisten ihmisten kanssa.
Teksti on julkaistu Forssan lehdessä 20.12.2024.