Suomen suunta on länteen

Ovet Yhdysvaltain presidentin luo avautuivat nopeasti. Niinistön ja Bidenin tapaaminen kirjoitetaan Suomen historiaan – siihen uuteen lukuun, joka alkoi Putinin arvaamattomasta hyökkäyksestä Ukrainaan.

Yhdysvaltojen ja Suomen puolustusyhteistyö syvenee. Suomen ovi Natoon on auki.

Jo aiemmin viikolla tasavallan presidentin ja eduskuntapuolueiden johdon tapaamisen jälkeen vallitsi yhteinen näkemys turvallisuusympäristömme nopeasta ja rajusta muutoksesta, josta seuraavat päätökset on presidentin sanoin tehtävä ”ei viivytellen, mutta huolella”. Prosessi on jo käynnistynyt.

Euroopan unioni ja koko yhtenäinen länsi on reagoinut Putinin raakaan hyökkäyssotaan taloudellisella voimalla ja yhtenäisyydellä, jota ei ole ennen nähty. Eurooppa, Suomikin, antaa myös aseapua ja kasvattaa puolustusbudjettiaan.

Maantieteestämme ja historiastamme johtuen tunnemme syvää myötätuntoa urheaa, taistelutahtoista Ukrainan kansaa kohtaan. Ukrainan suurlähettiläs vieraili torstaina täysistunnossa ja sai pitkät aplodit ja tuenosoituksen Suomen eduskunnalta.

Suomeen ei kohdistu suoraa sodanuhkaa, mutta turvallisuusympäristömme ei ole ennallaan. Suomella on arvaamaton, häikäilemätön naapuri, johon emme voi luottaa, ja 1340 kilometriä yhteistä rajaa. Talvisodan oppi oli – ainakin sen piti olla – ei enää koskaan yksin.


Eduskunnan talousvaliokunta roolinsa mukaisesti varautuu asiantuntijoita kuullen Ukrainan sodan pitkäaikaisiin talousvaikutuksiin ja huoltovarmuutemme vahvistamiseen.

Yksittäisille yrityksille pakotteet ovat kova isku, mutta Suomen talous ei enää pitkään aikaan ole ollut idänkaupasta riippuvainen – osuus viennistämme on viiden prosentin luokkaa.

Edessä on silti kasvun hidastumista, epävarmuutta, luottamuksen heikentymistä, kiihtyvä inflaatio ja energian, mutta myös raaka-aineiden ja elintarvikkeiden, hintojen nousu. Suomea auttaa hajautettu energiapaletti; meillä on keinoja korvata Venäjän tuontia ja lähestyvä kevätkin auttaa. Euroopan irtautuminen fossiilisesta energiasta nopeutuu.

Ennennäkemättömät pakotteet, Venäjän totaalinen taloudellinen eristäminen ja myös yksityissektorin omaehtoinen vetäytyminen johtavat Venäjän talouden romahtamiseen.

Euroalue ja Suomikin olivat ehtineet päästä kasvuun koronan jälkeen, mutta vastaanottavat tämän shokin velkaantuneina. Meidän on yhä tärkeämpää pitää huolta, että olemme vahva talous – se on osa puolustuskykyämme. Puolustusmäärärahojen lisäämisestä on yhteinen ymmärrys, mutta muilta osin tarvitaan menomalttia. Hyvän talouspolitiikan perusteita ei pidä hyljätä kriisissäkään.

Pitkän aikavälin kysymys on kasvanut maariski, joka voi heikentää Suomea investointiympäristönä, uuden rautaesiripun juurella, rajaamana. Tätä kysymystä emme voi vähätellä, vaikka turvallisuus on ensisijainen ajuri tulevien viikkojen ja kuukausien ratkaisuissa.

Suomalaisilla on suuri auttamisen halu Ukrainaan. Moni miettii, mitä voisi tehdä. Apu tavoittaa tarvitsijat kansainvälisten avustusjärjestöjen kautta. Forssan seudullakin varaudutaan ottamaan vastaan Ukrainasta sotaa pakenevia.

Kaiken epävarmuuden, huolen ja pelon keskellä on tärkeä säilyttää rauhallisuus. Yksi tärkeä neuvo on tarkistaa hyvin tiedon lähteet ja luotettavuus erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Kirjoitus on julkaistu Forssan lehdessä 6.3.


« »