Helpotusta talousahdinkoon ajautuneille
Eduskunnassa on käsittelyssä lakiesitys, joka helpottaa talousahdinkoon ajautuneiden asemaa. Jatkossa maksuhäiriömerkinnät ja ulosottotiedot poistuvat rekisteristä kuukauden kuluttua siitä, kun velka on maksettu.
Ylivelkaantuminen on syvä ongelma. Maksuhäiriömerkintä on Suomessa jopa 392 000 ihmisellä, ja taloudellisiin vaikeuksiin suistuneiden määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Maksuhäiriömerkinnät vaikeuttavat jokapäiväistä elämää, esimerkiksi vuokra-asunnon tai vakuutusten saamista, jopa puhelinliittymän ja internet-yhteyden avaamista.
Periaatteellinen viesti on tärkeä: kun velka on suoritettu, saa uuden mahdollisuuden ja pääsee eteenpäin.
Muutokset koskevat myös yritysluottoja, mikä helpottaa yrittäjien uutta alkua. Esityksellä on arvioitu olevan myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen, ja sitä tukevat myös Ruotsista saadut kokemukset.
Ongelmaton esitys ei silti ole, sillä luottokelpoisuuden arviointi heikkenee. Erityisesti vuokranantajilla on varsin heikot mahdollisuudet ottaa selvää vuokralaisen kyvystä maksaa vuokrat.
Johtamani talousvaliokunta kiirehtii positiivista luottorekisteriä, joka helpottaisi muodostamaan todellista kuvaa henkilön taloudellisesta tilanteesta ja maksukyvystä sekä ehkäisisi ylivelkaantumista.
Viime hallituskaudella suitsittiin pikavippejä ja lisättiin merkittävästi talous- ja velkaneuvonnan resursseja.
Myös talouskasvatusta on viime vuosina lisätty. Kaikki eivät opi vastuullista suhdetta rahaan ja kuluttamiseen kotoa. Oman talouden haltuunottaminen on tänä päivänä jopa aiempaa vaikeampaa: älykkäät algoritmit syöttävät jatkuvia houkutuksia ja luottokorttitiedot suoraveloituksissa tekevät vaikeaksi pysyä kärryillä, mistä kaikesta oma talous koostuu. Huoli on kasvanut paisuvista taloyhtiölainoista, joita ei aina hahmoteta omaksi velaksi. Viime vuosina on havahduttu myös vakaviin peliongelmiin, joita erityisesti marketien pelikoneet aiheuttavat.
Onneksi ylivelkaantuminen ei ole koko kuva suomalaisten talousosaamisesta. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on korkealla, ja Finanssialan mukaan 64 prosenttia suomalaisista varautuu tulevaisuuteen säästöin ja sijoituksin. Se on korkein luku koko mittaushistoriassa.
Yksi osa tarinaa on viime hallituskaudella läpi viety osakesäästötili, jonka on avannut jo lähes 200 000 suomalaista. Ilahduttavaa on ollut erityisesti nuorten iso kiinnostus.
Suomen Pankki julkaisi tammikuussa vision, joka tähtää siihen, että suomalaiset ovat maailman parhaita talousosaajia vuonna 2030. Tavoite on, että mahdollisimman moni suomalainen pystyy tekemään taloutensa kannalta hyviä päätöksiä omassa elämässään.
Visio on hyvä, ja kurssin korjaamisen voisi aloittaa ylimmältä tasolta. Hallitus, joka ratkaisee jokaisen ongelman ottamalla lisää velkaa, näyttää kansalaisille huonoa esimerkkiä.
Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on lounaishämäläinen kansanedustaja ja eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja (kok).
Julkaistu Forssan lehdessä 17.10.2021