Tärkeysjärjestys kuntoon: miksi poliisi joutuu anelemaan rahaa?

Eduskunnan istuntokausi käynnistyy tiistaina, politiikan syksy on täällä. Hallitukselta odotetaan ilmasto- ja työllisyyspäätöksiä. Tässä kolme ehdotusta alkavaan budjettiriiheen.

Yksi: Priorisointia! Suomella on alati kasvava julkinen sektori, yksi maailman korkeimmista veroasteista, ja valtiovarainministeri Saarikon talousarvioesityksessä otetaan ensi vuonnakin velkaa 6,7 miljardia. Miten on mahdollista, että poliisi joutuu anelemaan rahaa ja tieteeltä leikataan?

Kannustamme hallitusta keskittymään siihen, miten turvataan oikeasti tärkeimmät asiat. Hyvinvointivaltion perusasioihin – sinne syvimpään ytimeen – kuuluu turvallisuus. Mikäli Saarikon esitys hyväksytään, leikkaus poliisimäärärahoihin voi johtaa pahimmillaan jopa 400 poliisin viran vähenemiseen. Se ei ole oikea valinta.

Viime hallituskaudella – vaikeasta taloustilanteesta huolimatta – saimme käännettyä Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen kasvuun. Nyt hallitus on leikkaamassa Suomen Akatemian myöntövaltuuksia 40 miljoonalla eurolla, ja vuonna 2023 kehyksissä on 35 miljoonan euron lisäleikkaus. Esitys ei tunnu loppuun saakka harkitulta, se on vastoin kaikkia puheita.

Esitämme eduskunnassa keinot, miten hallituksen tiedeleikkaukset perutaan ja tutkimusrahoitusta lisätään siten, että Suomen on mahdollista päästä asetettuun tavoitteeseen nostaa TKI-rahoitus neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.

Kaksi: Päätöksiä ei voi enää siirtää myöhemmäksi. Se ei herätä luottamusta. Hallitukselle tämä budjettiriihi on oikeastaan viimeinen päätöksenteon paikka, sillä kautta on jäljellä enää puolitoista vuotta.

Hallitus on luvannut työllisyystekoja, jotka vahvistavat julkista taloutta. Hallituksen ilmastotavoitteista puuttuu vielä konkretia, eli päätökset, joilla uskottavasti voidaan saavuttaa Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. ”Tavoitteet eivät vielä ole tekoja”, kuten presidentti on muistuttanut.

Maailman ilmatieteen järjestön suomalainen pääsihteeri Petteri Taalas on kehottanut keskittymään ison mittaluokan asioihin ”kärkevän ja syyllistävän ilmastoviestinnän” sijaan. Päästöt voidaan ajaa alas, eikä se edellytä talouskasvusta luopumista. Uudet teknologiat tuovat uutta työtä.

Kolme: Kohti kestävää kasvua. Maailmantalous on kovassa kasvuvedossa. Jotta Suomi pääsee imuun mukaan eikä kasvu jäisi lyhyeksi lennoksi, tarvitaan päätöksiä, joilla syntyy tulevaisuuden kestävää kasvua. Nostetaan tutkimus- ja innovaatiorahoitusta, varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus, poistetaan esteet kansainvälisten osaajien rekrytoinnilta ja laajennetaan kotitalousvähennystä. Pieni vilkaisu Ruotsiin voisi auttaa: siellä SDP-vetoinen hallitus keventää jälleen verotusta, mikä tuo lisää rahaa ”tavan kansan lompakkoon”.

Pelkään pahoin, että meillä hallitus miettii pikemminkin veronkiristyksiä. Hyvin erilainen arvovalinta.

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on lounaishämäläinen kansanedustaja ja kuntapäättäjä (kok).

Julkaistu Forssan lehdessä 5.9.2021


« »