Miksi poliisi joutuu anelemaan rahaa?
Harva meistä joutuu kovin usein poliisin kanssa tekemisiin, mutta kun joutuu turvautumaan poliisin apuun, toivoisi avun olevan lähellä. Tällainen tilanne osui kohdalleni pari viikkoa sitten, kun olin matkalla junalla Lahteen evakkopatsaan julkistustilaisuuteen ja piti soittaa poliisit.
Humalainen matkustaja kävi toisen matkustajan päälle liikkuvassa junassa. Lähijunassa ei ollut konduktööriä, joten VR:n turvanumerosta kehotettiin soittamaan hätäkeskukseen. Onneksi tilanne rauhoittui, eikä suurempaa vahinkoa päässyt tapahtumaan. Partio oli asemalla vastassa ja hoiti tilanteen perillä mallikkaasti.
Hyvinvointivaltion perusasioihin – sinne syvimpään ytimeen – kuuluu turvallisuus. Suomi on turvallinen maa, ja suomalaisilla on vahva luottamus poliisiin. Poliisin läsnäolo katukuvassa lisää turvallisuudentunnetta.
On huolestuttavaa, jos poliisin resurssit eivät enää riitä pyörävarkauksien tai muiden pienempien rikosten selvittämiseen.
Tuon junassa sattuneen tilanteen jälkeen seuraavalla viikolla osallistuin poliisijohdon järjestämään tilaisuuteen, joka koski lähestyvää hallituksen budjettiriihtä.
Valtiovarainministeriö esittää poliisien määrärahoihin leikkausta, jonka myötä ”poliisi on tilanteessa, jossa määräraha ei enää riitä toiminnan nykytason ylläpitämiseen” ja poliisien määrää joudutaan vähentämään. Vaarassa ovat poliisiasemat seutukaupungeissa. Vasteajat maaseudulla pitenisivät, poliisia joutuisi odottamaan yhä pidempään. Ennaltaehkäisevään työhön, kuten koulupoliisitoimintaan, on jo vuosikausia ollut liian vähän aikaa ja rahaa.
Laskevilla määrärahoilla ei enää puhuta pyörävarkauksista, vaan paljon vakavampienkin rikosten tutkinta uhkaa vaarantua.
Turvallisuusympäristö muuttuu. Uusiin turvallisuusuhkiin on voitava varautua. Kyberturvallisuus, jengirikokset, talousrikokset ja huumausaineet. Poliisin täytyy saada tarvitsemansa resurssit ilman, että niitä täytyy julkisesti anella.
Viime kaudella poliisien koulutusmääriä nostettiin kokoomuslaisen sisäministerin johdolla ja poliisien määrä käännettiin kasvuun. Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittänyt vaihtoehtobudjetissaan rahat paitsi poliisin perustoiminnan turvaamiseen, myös poliisien määrän nostamiseen 8000 poliisiin. Olemme tähän sitoutuneet ja pidämme siitä kiinni.
Vaadimme hallitusta kuulemaan poliisijohdon viestin ja terveiset kentältä.
Mikäli valtiovarainministeri Annika Saarikon esittelemä budjetti hyväksytään sellaisenaan, leikkaus voi johtaa pahimmillaan jopa 400 poliisin viran vähenemiseen.
Valtion velka kasvaa, ja miljoonia tuntuu riittävän melkein kaikkeen. Hallitus on lisännyt julkisia menoja, jotka eivät millään lailla liity käynnissä olevaan koronakriisiin. Leikkausten kohteena ovat silti VM:n ensi vuoden budjetissa ne kaikkein tärkeimmät: tieteen ja tutkimuksen rahat sekä turvallisuus.
Toivon, että hallitus herää kiireesti priorisoimaan. Suomella on alati kasvava julkinen sektori ja yksi maailman korkeimmista veroasteista. Miten on mahdollista, että poliisi joutuu anelemaan rahaa?
Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustaja.