Mistä Forssan seudulle lääkäreitä ja hoitajia?

Hyky on vakavan tilanteen edessä. Lääkäri- ja hoitajapula on ajamassa Forssan seudun vanhusten hoidon ja hoivan lähelle kriisirajaa (FL 2.6.). Hoitoalan ammattilaiset alkavat ymmärrettävästi väsyä, sillä ylimääräisiä vuoroja on tehty paljon ja koronakriisi on tuonut työhön lisää kuormaa.

Kirjoitan, koska koen, että meidän on avattava keskustelu niistä ratkaisuista, joilla varmistamme ammattitaitoisten lääkäreiden ja hoitajien saatavuuden Forssan seudulla. Tulevat kuntapäättäjät vastaavat edelleen myös sosiaali- ja terveyspalveluista, kunnes mahdollinen sote-uudistus astuu voimaan. Palvelut on pystyttävä turvaamaan kaikissa olosuhteissa, myös tartuntataudin jyllätessä ja lomakausilla.

Hyvien vanhuspalvelujen ainoa tae ovat koulutetut ammattitaitoiset hoitajat. Lisäsimme viime hallituskaudella opetus- ja kulttuuriministeriössä voimakkaasti lähihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutuksen aloituspaikkoja. Koulutusmääriä tulisi edelleen kasvattaa, mutta raja tulee jossain vaiheessa vastaan. Pienevistä ikäluokista pitää riittää ammattilaisia muuallekin kuin julkiselle sektorille. Sekin on ääneen sanottava, että ihan kuka tahansa ei voi toimia hoitajana – siksi viime kaudella palautimme mahdollisuuden karsia hakijoita soveltuvuuskokeilla.

Kansainvälinen rekrytointi on tulevina vuosina välttämätöntä.

Päättäjien tavoitetilojen ja vanhustyön arjen välille on muodostumassa yhä voimistuva ristiriita. Säädetyt uudet lakisääteiset mitoitukset jättävät kunnat mahdottomaan tilanteeseen. Vaatimuksia kiristetään, mutta hoitajia ei ole! Uudet velvollisuudet johtavat siihen, että laitospaikkoja joudutaan ajamaan alas ja sellaisiakin vanhuksia palautetaan kotiin, jotka eivät siellä enää yksin pärjää. Kotihoito kärsii samasta hoitajapulasta kuin ympärivuorokautinen hoivakin! Sain tällä viikolla viestiin 93-vuotiaan forssalaisvanhuksen läheisiltä, jotka anelivat hoitopaikkaa. Iäkäs isä oli kaatunut eikä enää pärjää hissittömässä talossa.

Kukaan ei jätä auttamatta välinpitämättömyyttään, vaan viranhaltijatkin joutuvat mahdottomaan tilanteeseen, kun sijaispoolitkin on jo tyhjennetty.

Päättäjien tehtävä on pitää huolta lähipalveluista. Sairaalan nyt eläköityvä lääkärisukupolvi on viestinyt päättäjille selvin sanoin, ettei entiseen aikaan ole paluuta. Yhteistyö Kanta-Hämeen sisällä ja laajemminkin on välttämätöntä, jos haluamme varmistaa erikoislääkäripalvelujen saatavuuden lähellä.

Vaikka maan ylimmät päättäjät tuntevat allergiaa yksityisiä terveydenhuollon ja sosiaalialan palveluja kohtaan, paikallistasolla on jo pitkään nähty, ettei sellaiseen ole varaa. Kaikki resurssit ja osaaminen tarvitaan käyttöön, jotta palvelut voidaan varmistaa jokaiselle.

Kannatan palveluseteleiden vahvempaa hyödyntämistä vanhusten palveluissa ja hoitojonojen purkamisessa. Palvelusetelin hyöty on myös siinä, että ihmiset pääsevät vaikuttamaan omiin asioihinsa. Kela-korvausta ei pidä poistaa. Kotitalousvähennystä tulee laajentaa, jotta useammalla – myös ihmisillä, joilla on pieni eläke – on mahdollisuus hankkia kotiin palveluja myös itse.

Paras sote-uudistus Lounais-Hämeen kannalta olisi, että saisimme pitää päätösvallan omissa käsissämme, mutta avaisimme pelottomasti yhteistyötä seuturajojen yli ammattilaisten rekrytoinneissa.

Hoito- ja hoiva-alan ammattilaisten työn vetovoimasta ja alalla pysymisestä voidaan varmistua ainoastaan sillä, että työolot ovat kunnossa. Jos hoitajilla on jatkuvasti kiireen tunne, väsymys ja riittämätön olo, se heijastuu väistämättä myös työn laatuun. Päättäjien on kannettava vastuu siitä, että hoitajilla on edellytykset tehdä työnsä hyvin.

Sanni Grahn-Laasonen

Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas (kok)

Julkaistu Forssan lehdessä


« »