Sote-uudistus kasvattaa terveyseroja – ja siksi sitä ei pidä hyväksyä

Kun perheeseen odotetaan vauvaa, jo lähes joka toinen suomalaisperhe hankkii yksityisen sairauskuluvakuutuksen. Suomi on taatusti yksi maailman parhaista maista syntyä, mutta vanhempien luottamus horjuu, saako pieni potilas julkiselta tarpeeksi nopeasti apua vaikkapa korvatulehduskierteeseen.

Terveysvakuutuksia ottavat yhä useammin eläkeläisetkin. Kun työterveyshuollon palveluiden asiakkuus loppuu, ei haluta jäädä jonottamaan lääkäriaikaa kuukausikaupalla.

Sote-uudistuksen piti ratkoa näitä luottamusongelmia julkiseen terveydenhuoltoon. Alkuperäisiä tarkoituksia uudistukselle oli kaksi: nopeuttaa hoitoonpääsyä ja varmistaa rahojen riittäminen ikääntyvässä Suomessa.

Nyt eduskunnalle annettu esitys ei toteuta kumpaakaan näistä tavoitteista.

Hallituksen lakipaketti on 1500 sivua, mutta sieltä ei löydy keinoja, joilla ihminen pääsisi nopeammin hoitoon.

Se ei tuo mukanaan yhtään uutta lääkäriä, hoitajaa tai sosiaalityöntekijää. Se ei myöskään automaattisesti tuo parempaa työn organisointia, työhyvinvointia eikä johtamista. Lääkäri- ja hoitajapula on todellinen jo Etelä-Suomessakin. Siksi ammattilaisten jaksamiseen ja alan vetovoimaan täytyy todella panostaa.

Sote-uudistus ei hillitse terveydenhuollon kustannusten kasvua, päinvastoin. Hallitus aikoo käyttää yksistään muutoskustannuksiin 3-4 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.

Kannustimia tehokkuuteen uudistuksessa ei ole. Laskun maksavat veronmaksajat kiristyvinä veroina. Hallitus kaavailee jo uusia veroja, joista maakuntavero on yksi. Verottamalla Suomi nousuun?

Hallituksen ideologinen yritysvastaisuus on uudistuksen suurimpia ongelmakohtia. Palvelujen laatu ja saatavuus kärsivät, kun luontevia jo olemassaoleviakin kumppanuuksia puretaan.

Nyt joku kysyy aivan oikein, että mitä sitten pitäisi tehdä. Hallintohumpan sijaan energia pitäisi käyttää siihen, mitä Päijät-Hämeessä on jo tehty: hoitojonojen purkamiseen ja ihmisten auttamiseen.

Päijät-Häme ei tarvitse sote-uudistusta, se on jo tehty.

Lahtelaiset ovat nyt paremmassa asemassa kuin monet muut suomalaiset. Kiireettömän lääkäriajan saa jopa samalle tai seuraavalle päivälle, kun monissa muissa kaupungeissa joutuu odottamaan jopa kuukauden tai ylikin.

Näihin tuloksiin toivoisin Krista Kiurun tutustuvan, kun hän niin innokkaasti oli puuttumassa päijäthämäläisten oikeuteen päättää omista palveluistaan.

Kokoomuksen vaihtoehdossa alueet saavat tehdä oman näköisensä uudistuksen. Maakuntamallia emme kannata. Hallintoa tärkeämpää ovat tulokset: nopea lääkäriin pääsy, ihmisten mahdollisuus vaikuttaa palveluihinsa sekä hoidon ja hoivan vaikuttavuus.

Tietoa ja teknologiaa kannattaa ottaa käyttöön, kuten Päijät-Hämeessä on jo tehty.

Me kiristäisimme hoitotakuuta ja ottaisimme rohkeammin käyttöön palveluseteleitä hoitojonojen purkamiseen.

Jos hallituksen sote-uudistus hyväksytään nyt esitetyssä muodossaan, se tulee kasvattamaan terveyseroja ja eriarvoisuutta. Ne joilla on varaa, ottavat yhä innokkaammin vakuutuksia. Jonoon jäävien pienituloisten, työttömien, pitkäaikaissairaiden ja eläkeläisten palvelut heikkenevät.

Tätä viestiä ei välttämättä haluta kuulla, koska moni on koko sote-uudistukseen niin kyllästynyt. Kiire tai uudistusväsymys eivät kuitenkaan ole syy hyväksyä huonoa uudistusta.

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on Kokoomuksen hämäläinen kansanedustaja.

Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 30.5.2021


« »