Kolumni: Luottamus mielenterveyspalveluihin ei saa järkkyä

Sähköisen maailman suuronnettomuus. Jopa rikolliselta alhainen teko. Hyökkäys inhimillisyyttä vastaan.

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto herätti suomalaiset puolustamaan mielenterveyttään hoitavia ihmisiä ja purkamaan terapiassa käymisen stigmaa.

Murto rekisteriin, johon on tallennettu tuhansien suomalaisten luottamuksella jakamia asioita elämänsä mustimmista hetkistä, on järkyttävä muistutus kyberturvallisuuden heikoista kohdista. Syylliset on saatava vastuuseen, ja selvää on, että myös rekisteriä ylläpitäneen yrityksen mahdolliset laiminlyönnit ja vastuu on tutkittava.

Myös yhteiskunnalla on peiliin katsomisen paikka. Lainsäädäntö ja valvonta eivät ole ajan tasalla. Kyberturvallisuudesta on puhuttu, mutta onko sitä aivan ymmärretty. Hinnan ehkä yhteisestäkin hyväuskoisuudesta maksavat ammattilaisiin luottaneet avuntarvitsijat, kiristyksen uhrit. Huoli on, onko heillä kaikilla voimavaroja käsitellä tilanteen aiheuttamia pelkoja ja epävarmuutta.

Mielenterveyshäiriöihin liittyy valitettavasti edelleen kielteisiä asenteita ja häpeäleimaa. Niitä on yhä purettava muistuttamalla, että mielen ongelmia kohtaa elämässään jossain kohdassa melkein jokainen.

On äärimmäisen tärkeää, että luottamus mielenterveyspalvelujen turvallisuuteen säilyy.

Nyt on tarpeen, että tarkastelemme koko eduskunnan voimin, miten voimme parantaa potilasrekisterien tietoturvaa ja päivittää tietoturvalainsäädäntöä tarpeellisin osin. Sote-alan toimijoiden – niin yksityisten kuin julkisten – on tehtävä samoin, tutkittava ja suojattava omansa.

Palvelujen turvallisuuden lisäksi meidän on kiinnitettävä huomiota myös niiden saatavuuteen. Mielenterveysongelmista on tullut yleisin työkyvyttömyyden syy. Ne ovat yleistyvä kansansairaus, merkittävä syy myös nuorten syrjäytymiselle.

Palvelujen saatavuudessa on suuria eroja eri puolilla maata ja hoitoon pääsyä joutuu odottamaan aivan liian pitkään. Koronakriisi on kasvattanut hoitovajetta entisestään. Potilasmäärät ovat räjähtäneet mm. nuorisopsykiatrisissa laitoksissa, eikä kaikille riitä apua.

Nyt jos koskaan tarvitsemme kunnianhimoisen uudistuksen maamme mielenterveyspalveluihin.

Mielenterveyspalvelut uhkaavat jäädä hallituksen valmistelemassa sote-uudistuksessa maakuntahallinnon rakentamisen jalkoihin – mm. terapiatakuu, koulujen oppilashuolto ja järjestöjen tekemä työ ovat jopa uhattuina.

Kokoomus on ajanut eduskunnassa jo pitkään terapiatakuuta. Terapiatakuu takaisi kaikille tarvitseville nopean hoitoon pääsyn. Kun apu tavoittaa ajoissa, se myös säästää – sekä rahaa että ihmistä.

Hallituksen sote-uudistuksen yksi iso epäkohta on oppilashuollon palvelujen siirtyminen maakuntiin. Tutut ja turvallisen koulumaailman matalan kynnyksen palvelut, eli koulukuraattorit ja -psykologit, ollaan siirtämässä pois kunnilta, läheltä, maakuntien palkkalistoille. Se uhkaa erottaa nämä kouluarjen kriittisen tärkeät palvelut kouluyhteisöstä. Päätös ei ole viisas, ja siitä on varoitettu.

Mielenterveyspalveluja tuottavat järjestöt ovat kritisoineet sote-uudistusta siitä, että se heikentää kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä, paikoin jopa unohtaa järjestöjen roolin ja olemassaolon.

Luottamus mielenterveyspalveluihin – niin tietoturvaan kuin palvelujen saatavuuteen – on palautettava koko yhteiskunnan voimin.

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on hämäläinen kansanedustaja (kok).

Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 30.10.2020


« »