Kirjallinen kysymys influenssarokotekattavuuden turvaamisesta koronakriisin keskellä sekä lasten influenssarokottamisesta päiväkodeissa ja kouluissa
Eduskunnan puhemiehelle
Tänä syksynä on erityisen tärkeää, että mahdollisimman moni ottaa ja saa influenssarokotuksen. On tärkeää, että voimme estää samanaikaisen influenssa- ja koronavirusepidemian Suomessa, jotta terveydenhuoltomme kantokyky säilyy ja voimme vähentää vakavien tautien riskiä.
Koronavirukseen ei toistaiseksi ole toimivaa rokotetta, mutta influenssaan on. Meillä on mahdollisuus suojella erityisesti vanhusväestöä ja muita riskiryhmiin kuuluvia päällekkäisiltä tartunnoilta, mutta se edellyttää laajaa rokotekattavuutta.
On erityisen tärkeää, että nyt koronaepidemian pahentuessa varmistamme mahdollisimman laajan rokotesuojan influenssaa vastaan. Mahdollisimman monen influenssan riskiryhmään kuuluvan tulisi saada rokote. Rokotesuoja paranee, jos rokotteita on mahdollisimman monella.
Kausi-influenssa saapuu Suomeen yleensä marraskuussa, ja epidemia kestää huhtikuulle. Influenssan oireet ovat hyvin samantyyppiset kuin koronaviruksen aiheuttamat oireet: kuume, lihaskipu, päänsärky, huonovointisuus, kuiva yskä ja kurkkukipu. Koronaviruksen yleisesti raportoituja oireita ovat lisäksi mm. väsymys, ripuli, maku- ja hajuaistin häiriöt ja ihottuma.
Sekä influenssa että koronavirus leviävät pisaratartuntana yskiessä, aivastaessa ja kosketustartuntana käsien kautta. Vaarallisimpia ovat tilanteet, joissa on useita ihmisiä pienessä tilassa, esim. julkiset liikennevälineet.
Riskiryhmillä, kuten ikääntyneillä, pienillä lapsilla ja pitkäaikaissairauksia sairastavilla, influenssa voi aiheuttaa vakavia taudinkuvia ja jälkitauteja. Influenssan jälkitauteja ovat korvatulehdus, keuhkoputkentulehdus ja keuhkokuume. Vakavat jälkitaudit voivat vaatia sairaalahoitoa ja pahimmillaan johtaa kuolemaan. (Lähde hel.fi)
Koronaviruksen aiheuttamia vakavia oireita ovat hengitysvaikeudet, hengenahdistus, rintakipu, paine rinnassa ja puhe- ja liikuntakyvyn häiriöt. Vakavat oireet vaativat sairaalahoitoa, erityisen vakava tauti tehohoitoa.
Koronaviruksen takia käynnissä olevat rajoitustoimet saattavat osaltaan hillitä influenssan leviämistä Suomessa. Matkustusrajoitukset saattavat viivästyttää taudin saapumista Suomeen normaalivuoteen verrattuna. Kuitenkin mahdollinen toinen epidemia koronan ohella on vakava uhka ihmisten terveydelle sekä terveydenhuoltojärjestelmämme kantokyvylle.
Ihmisen on mahdollista saada samaan aikaan sekä korona- että influenssatartunta. Tämä lisää vakavan taudin riskiä. THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan (HS 29.9.) yhtäaikaiset infektiot voivat lisätä kuolleisuuden todennäköisyyttä jopa kuusinkertaiseksi. Ne myös lisäävät tehohoitoon ja hengityskoneeseen joutumisen riskiä.
Influenssarokotteiden antaminen on aloitettu jo tänä vuonna terveydenhuollon henkilökunnalle. Rokotusta suositellaan lisäksi riskiryhmiin kuuluville ja heidän lähipiirilleen. Maksuttomaan influenssarokotteeseen ovat oikeutettuja mm. terveydenhuollon henkilöstö, raskaana olevat naiset, 65 vuotta täyttäneet, alle 7-vuotiaat, riskiryhmiin kuuluvat, riskiryhmien lähipiiri ja varusmiespalveluksen aloittavat.
Influenssarokotusten järjestäminen on osa sosiaali- ja terveydenhuollon normaalia toimintaa, mutta koronavirusepidemia muuttaa ja vaikeuttaa rokotteiden jakelua merkittävästi. Tyypilliset ja tutuiksi tulleet rokotuspäivät on jouduttu monissa kunnissa korvaamaan ajanvarauksella. Rokotetta saa rajoitustoimien takia useissa kunnissa vain ajanvarauksella terveyskeskuksesta.
Koronavirustilanne voi muuttua nopeasti, ja alueellisesti tilannekuva voi vaihdella paljonkin. Rajoitustoimet voivat vaikeuttaa ihmisten liikkumista ja kokoontumista ja nostaa kynnystä asioida terveyskeskuksessa. Pelkona on, että aiempien vuosien tasoa ei rokotekattavuudessa tästä syystä saavuteta.
OECD:n tilastojen mukaan Suomi on keskikastissa siinä, miten hyvin influenssarokote tavoittaa riskiryhmään kuuluvat yli 65-vuotiaat. Vain hieman alle puolet 65 vuotta täyttäneistä otti rokotteen viime vuonna, ilmenee valtakunnallisesta rokotusrekisteristä.
THL:n 2018—2019 rokotusraportin mukaan 30.4.2019 mennessä alle 3-vuotiaista lapsista 43 prosenttia oli saanut influenssarokotuksen edellisen syksyn ja talven aikana. Parannusta edelliskauteen oli n. 8 prosenttiyksikköä. 3—6-vuotiaista rokotteen sai 29 prosenttia. Ennen vuotta 2019 tästä ikäluokasta lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat olivat oikeutettuja maksuttomiin rokotuksiin. Silloin ikäryhmästä rokotettiin 18 prosenttia. Maksuton rokotus nosti siis rokotekattavuutta ikäryhmässä.
Rokotekattavuudessa ilmenee myös alueellisia eroja. Itä-Suomessa influenssarokotuksia otettiin suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin Länsi-Suomessa. THL:n mukaan rokotekattavuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten rokotteen helppo saatavuus silloin, kun se sopii rokotettavalle tai hänen vanhemmilleen, kuinka hyvin influenssan vakavuus ymmärretään ja kuinka huolissaan rokotteen haitoista ollaan.
THL on ohjeistanut influenssarokotteesta, että “rokotukset pitää suunnitella yhteistyössä eri tahojen kanssa siten, että tarvittaessa toimintaa pystytään muuntamaan joustavasti tilanteen mukaan” ja “kannattaa miettiä minkälaisia tiloja, toimintoja ja yhteistyökumppaneita alueella on ja miten niiden avulla pystytään parhaiten järjestämään tehokas, tarpeen mukaan muuntuva ja eri kohderyhmät eri keinoin tavoittava rokotustoiminta”.
Hyvä keino kattavuuden laajentamiseksi olisikin rokottaa mahdollisimman laajalti influenssaa levittävät päiväkoti-ikäiset lapset. Rokotekattavuuden laajentamiseksi ja myös vastaantulona ja helpotuksena perheiden arkeen lasten rokotteita tulisi tuoda tarjolle lasten ja perheiden luonnollisiin ympäristöihin, kuten päiväkoteihin ja kouluterveydenhuoltoon, jolloin rokottamisen kynnys olisi mahdollisimman matalalla ja rokotteet vaivattomasti saatavilla ilman ylimääräistä ajanvaraus- ja kuljetusrumbaa terveysasemille. Näin on jo toimittu useissa kunnissa. Erityisen hyvin tällainen käytäntö sopisi korona-aikaan.
Tuotaisiin siis rokotukset tarjolle sinne, missä ihmiset jo valmiiksi ovat!
Rokotekattavuutta voisi parantaa myös tuomalla rokotteita tarjolle aikuisille helppoihin paikkoihin — erityisesti riskiryhmiin kuuluvien lähipiiri on tärkeää rokottaa. Moni työpaikka tarjoaa työntekijöilleen rokotuksen, mutta on vielä epäselvää, miten koronarajoitukset ja etätyö tulevat vaikuttamaan asiaan.
Saatavuuden turvaamisen lisäksi on tärkeää, että influenssarokotteen tärkeydestä tiedotetaan laajalti ja tehokkaasti, mitä myös mm. THL on suositellut. Influenssan vakavuuden ymmärrys ja tiedotus rokotteen ottamisen tärkeydestä ja saatavuudesta ovat avainasemassa rokotekattavuudessa. Rokotteiden vaaroista liikkuu myös paljon väärää informaatiota, joka tulisi ottaa huomioon tiedottamisessa. Heikko viestintä on yksi mahdollinen syy rokotekattavuuden alueellisiin eroihin aiempina vuosina.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten ja millaisin konkreettisin toimin hallitus aikoo varmistaa, että influenssarokotekattavuus olisi mahdollisimman laaja juuri nyt koronakriisin aikana, jotta riskiryhmiä voidaan suojella mahdollisimman tehokkaasti päällekkäisiltä tartunnoilta ja jotta terveydenhoitomme kantokyky voidaan varmistaa,
miten huolehditaan, että koronarajoituksista johtuvat perustellut muutokset rokoteprosessissa (esim. ajanvarauskäytäntö) eivät johda rokotekattavuuden heikkenemiseen,
miten hallitus turvaa influenssarokotteiden saatavuuden ja pääsyn rokotuspisteille, jos koronavirus tuo rajoituksia liikkumiseen ja kokoontumiseen,
miten hallitus aikoo varmistaa, että mahdollisimman laaja osuus alle 7-vuotiaista päiväkoti- ja esiopetusikäisistä saa rokotteen,
miten hallitus suhtautuu ajatukseen siirtää alle 7-vuotiaiden lasten ja niiden koululaisten, joiden lähipiirissä on influenssan kannalta riskiryhmiin kuuluvia, influenssarokottaminen perheystävällisesti lasten ja perheiden luonnollisiin ympäristöihin, kuten päiväkoteihin ja kouluterveydenhuoltoon siten, että influenssarokotus olisi mahdollisimman helposti ja matalalla kynnyksellä saatavilla, miten hallitus aikoo edistää asiaa koko Suomessa ja
miten hallitus aikoo varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla niin kentällä kuin valtakunnan tasollakin (esim. THL) on riittävät resurssit, vapaus, koordinaatio ja osaaminen viestiä kansalaisille selkeästi influenssarokotteen hyödyistä ja tarpeellisuudesta sekä rokotteiden saatavuudesta, jotta mahdollisimman suuri rokotekattavuus voidaan saavuttaa?
Helsingissä 22.10.2020
Sanni Grahn-Laasonen kok
Sari Sarkomaa kok