Miten ihmisten ylivelkaantuminen saadaan kuriin?
Yli puoli miljoonaa suomalaista on ulosotossa. Talousvaikeudet ovat järkyttävän yleisiä. Kontrollin omaan talouteensa menettää yhä useampi nuori, lapsiperhe tai eläkeläinen, jolla ulospäin on kaikki hyvin.
Eduskunta käsitteli tällä viikolla ylivelkaantumista.
Digitaalinen maksaminen helpottaa arkea, mutta on johtanut maksuhäiriömerkintöjen kasvuun. Netistä ostaminen on niin helppoa, että tilin tyhjenemistä ei aina huomaa. Kun syöttää luottokorttitiedot suoraveloituksiin, voi olla vaikeuksia pysyä kärryillä, mistä kaikesta oma talous koostuu.
Netin algoritmit ovat niin älykkäitä, että ne pitävät huolen, että altistumme houkutuksille päivittäin ja kaikkialla. Erityisesti nuoret kärsivät sosiaalisen median kautta syntyvästä vaikutelmasta, että muilla on aina uutta ja hienoa. Forssankin puhelinpylväissä on ollut täysin aggressiivista pikavippimainontaa, jolla tehdään ansoja jo vaikeuksissa oleville ihmisille. Velkaantumiseen linkittyy myös kasvava peliriippuvuus.
Suomen Pankki, luottoluokittajat, Finanssivalvonta ja moni muu on ilmaissut vakavan huolen yleistyvistä taloyhtiölainoista, jotka velkaannuttavat kotitalouksia tavalla, jota ei aina osata ymmärtää ”omaksi” velaksi. Elämän epävarmuustilanteet, kuten avioero tai puolison kuolema, voivat johtaa talousvaikeuksiin, joita sillä hetkellä voi tuntua epäinhimillisen raskaalta yrittää hoitaa.
Ikääntyvässä Suomessa huolestuttaa myös eläkeläisten velkaantuminen. Sairastuminen ja vanhuus heikentävät kykyä pitää rahoista huolta, eikä kaikilla ole turvallisia läheisiä käyttämässä pankkitunnuksia.
Työttömyys, sairaus, mielenterveysongelmat, päihteet ja työkyvyttömyys ajavat ihmisiä jo nuorena pienituloisuuteen ja köyhyyteen. Kun tuntuu, ettei enää ole mahdollista selvitä arjen laskuista, veloista ja viivästymismaksuista, hallinnan tunne omaan elämään ja talouteen katoaa. Velkaantuminen koskee myös pienyrittäjiä. Jos riskit realisoituvat, voi siitä seurata vuosien velkavankeus. Velkaantumiseen liittyy lohduttomuutta ja häpeää ja jopa kohonnut itsemurhariski.
Tähän kaikkeen voisimme vaikuttaa. Perintätoimien kohteeksi joutuneiden määrän kasvu taittui viime vuonna. Se oli pieni, positiivinen käänne. Taustalla on viime hallituskaudella tehty työ: velka- ja talousneuvonnan vahvistaminen, kiristynyt pikavippisääntely ja työllisyystilanteen parantuminen.
Olemme tehneet eduskunnassa useita esityksiä, miten ylivelkaantumista voitaisiin edelleen hillitä.
Nuorten taloustaitojen opetusta ja kotitalouksien talous- ja velkaneuvontaa on jo lisätty, mutta edelleen olisi parantamisen varaa. Oma rahankäyttö periytyy voimakkaasti lapsuudenkodeista, ja siellä se varsinainen kasvatusvastuu onkin. Silti voisimme edelleen vahvistaa nuorten taloustaitoja ja tukea perheitä esimerkiksi uudistuneen perheneuvolan kautta.
Suomi tarvitsee positiivisen luottorekisterin, joka helpottaa lainanhakijan maksukyvyn arviointia. Positiivisella luottorekisterillä tarkoitetaan rekisteriä, johon on koottu reaaliaikaisesti kaikki henkilön lainat. Luottorekisteri on käytössä jo valtaosassa Euroopan maita. Rekisteriä valmistellaan, ja toivomme sille vauhtia.
Ehdotimme jo viime vuonna ulosoton suojaosuuden korottamista nykyisestä 672,30 eurosta noin 900 euroon. Muutoksella parannattaisiin ulosotossa olevien kannustimia ottaa työtä vastaan.
Lisäksi kiristäisimme edelleen pikavippien sääntelyä ja tiukentaisimme kuluttajaluottojen markkinointia niin, ettei enää voisi rahastaa kohtuuttomasti ihmisten hädällä.
”Talouslukutaito” on tärkeä ja vaativa kansalaistaito. Syyllistämisen sijaan tarvitaan tukea, neuvontaa ja apua elämänhallinnan ongelmiin, velkaantumisen juurisyihin. Erityisesti kauhistuttaa se, miten yksin nuoret monesti näiden asioiden kanssa ovat. Niin kuin monessa muussakin asiassa, avun täytyisi tavoittaa ajoissa.
(Julkaistu 23.2.2020)