Vuosi, jona Suomi lyhensi velkaansa

Joulun alla saimme kolme parasta mahdollista politiikan uutista. Suomi saavutti 72 prosentin työllisyystavoitteen juuri ennen aattoon hiljentymistä. 121 000 ihmistä on saanut työtä tämän hallituksen toimintakauden aikana. Se on tuonut toivoa moniin suomalaisiin koteihin, myös täällä meillä Lounais-Hämeessä. Mahdottomana pidetystä tuli totta.

Vielä hallituskauden alussa hallituksemme tavoitetta naureskeltiin toivottomaksi. SDP:n oppositiojohtaja Antti Rinne julisti eduskunnan täysistunnossa vielä vappuna 2017, ettei hallitus tule pääsemään edes puoliväliin. Samaan aikaan hän vastusti järjestelmällisesti jokaista työllisyyttä edistävää uudistusta, joita veimme läpi vaikeissa olosuhteissa.

Viime kädessä kiitos työllisyyden kasvusta kuuluu yrittäjille ja yrityksille, jotka uskovat tulevaisuuteen ja ovat palkanneet lisää väkeä. Työtä on jatkettava kohti seuraavaa välietappia, 75 prosentin työllisyystavoitetta. Tulevankin hallituksen voimat on viisasta laittaa uudistuksiin, joilla edistetään yrittäjyyttä ja uusien työpaikkojen syntyä.

Toinen hyvä uutinen oli se, että Suomi pystyi lyhentämään velkaansa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Se on vaatinut säästämistä, mikä ei ole koskaan mukavaa, mutta velaksi ei voi loputtomasti elää kädet tulevien sukupolvien taskuissa. Joulun alla eduskunnan budjettiäänestyksissä – vaalivuoden kynnyksellä – opposition kansanedustajat olivat esittäneet yhteensä 4,8 miljardilla lisämenoja. Ei kovin vastuullista.

Oppositio kertoo joka kyselytunnilla, että eriarvoisuus on kasvanut säästöjen seurauksena. Tilastot eivät tätä väitettä tue. Tuloerot eivät ole kasvaneet 2000-luvulla, eivätkä nykyisen hallituksen aikana. Tämän vahvisti viimeksi torstaina Veronmaksajien keskusliitto.

Kolmas hyvä uutinen oli osoitus siitä, että puolueet kykenevät tärkeissä paikoissa myös saavuttamaan yhteisymmärryksen. Kahdeksan eduskuntapuoluetta sopi yhteisistä linjauksista Suomelle ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Usean kohdan ohjelma sisältää muun muassa aktiivista vaikuttamista EU:n sisällä, päästövähennysvelvoitteen tiukentamista, päästökaupan kehittämistä, kestävän kehityksen budjetointia, vähäpäästöisempää liikennettä, kiertotalouden edistämistä ja panostuksia tutkimukseen ja innovaatioihin. Forssan seudullakin on paljon annettavaa tässä tärkeässä työssä niin kiertotaloudessa kuin koulutuksessa!

Tulevalta vuodelta toivon lisää toiveikkuutta kaikkiin koteihin. Politiikalla on väliä. Onnellista uutta vuotta!

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on lounaishämäläinen opetusministeri (kok).

(Julkaistu: Forssan lehti 30.12.2018)