Ei töitä jätetä kesken, ne tehdään loppuun asti
Työ jatkuu poikkeuksellisen viikon jälkeenkin, toimitusministeristön opetusministerinä.
Olen tavannut ajatella, että työt tehdään kunnialla loppuun saakka. Suomi ansaitsee täysillä töitä tekevän ministerin jokaiselle päivälle ja pääministerin, joka pitää hallituksensa pystyssä.
Vaalit ovat tulossa muutenkin, joten ei hallituksen erolla ole juuri käytännön merkitystä. Ensi viikolla Suomeen saapuu 20 opetusministeriä ja varaministeriä koulutuksen kärkimaista. Emännöimme ja isännöimme OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen kanssa koulutuksen huippukokousta aivan suunnitelmien mukaan. Pääsemme esittelemään suomalaista osaamista. Alkaa myös viimeinen ja tärkeä viikko eduskunnassa: käsittelyssä ovat muun muassa Suomen turvallisuuden kannalta tärkeät tiedustelulait, jotka on vietävä läpi.
Takana on hallituskausi, johon olen omalta osaltani tyytyväinen. Suomeen on syntynyt 140 000 uutta työpaikkaa ja julkinen talous on saatettu kestävälle uralle. Nuorten syrjäytyminen on kääntynyt viimeisen kahden vuoden aikana selvään laskuun. Omat lakihankkeeni – suurimmat koulutusuudistukset kahteen vuosikymmeneen – ovat edenneet suunnitelmallisesti ja ajallaan. Ne eivät jääneet kesken. Meillä on uusi varhaiskasvatuslaki, uusi lukiolaki, uusi ammatillinen koulutus, kielten opetus aikaistuu ekaluokalle, liikkuva koulu, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030, koulutusviennin avautuneet mahdollisuudet ja paljon muuta!
Juuri ennen hallituksen eroa otin vastaan kattavan selvityksen kaksivuotisesta esiopetuksesta, joka on luonnollinen ja tärkeä koulutuksen tasa-arvoa vahvistava askel vietäväksi eteenpäin heti tulevalla hallituskaudella.
Olen puolustanut myös vaikeita päätöksiä ja vienyt rohkeudella eteenpäin uudistuksia, joita Suomi tarvitsee. Tätä työtä toivon saavani jatkaa.
Ennen vaaleja kaikkien puolueiden on kerrottava suomalaisille, miten he haluavat ensi vaalikaudella ratkaista ihmisten pääsyn hoitoon. Perjantain tv-keskustelu osoitti, että se on SDP:lle, perussuomalaisille ja vihreille kova paikka, sillä nyt ei enää pärjää sillä, että vastustaa hallituksen esitystä – on vastattava suomalaisille, mikä heidän oma sote-mallinsa on. Rinne kannatti perjantaina ilmeisesti jotain maakuntien kaltaista, mutta se jäi vähän epäselväksi.
Yksi uudistuksen kenties suurin kompastuskivi oli se, että mukana kuljetettiin massiivista maakuntauudistusta ja kaikkea muuta, mikä ei millään tavalla liittynyt soteen. Siitä en alun alkaenkaan ollut innostunut.
Meille Lounais-Hämeessä sote-uudistuksen kaatuminen ei lopulta välttämättä ole huono asia. Oikeastaan eniten harmittaa niiden ammattilaisten puolesta, jotka ovat tehneet kovasti töitä uudistuksen hyväksi, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset kentällä. Sen työn ei saa antaa mennä hukkaan, vaan opit on kerättävä talteen.
Työ jatkuu.
Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on lounaishämäläinen opetusministeri ja kuntapäättäjä (kok).
(Julkaistu: Forssan lehti 10.3.2019)