Turvallinen lääkitys ei saa olla vain muistin varassa
Turvallinen ja toimiva lääkitys on iso asia ikääntyvän, monisairaan tai ylipäätään lääkehoitoa tarvitsevan suomalaisen elämässä.
Moni ikääntynyt käyttää useita lääkkeitä yhtä aikaa. Muistisairas ihminen ei aina pysty kertomaan, mitä lääkkeitä käyttää, ja omaiset yrittävät pitää kokonaisuudesta kirjaa parhaansa mukaan. Reseptien uusiminen voi unohtua, hoitaja tai lääkäri vaihtua ja tiedot olla hajallaan eri järjestelmissä. Pahimmillaan kukaan ei tiedä varmasti, mitä lääkkeitä on käytössä tai millaisia haitallisia yhteisvaikutuksia niihin voi liittyä.
Tilanne paranee ensi vuonna, kun Suomessa saadaan viimein kunnolla käyttöön Kanta-lääkityslista. Se kokoaa potilaan lääkehoitoa koskevat tiedot yhteen näkymään. Tavoitteena on, että jokaisella hoitoon osallistuvalla ammattilaisella ja ihmisellä itselläänkin on käytössään sama ajantasainen tieto riippumatta siitä, missä ihminen asuu tai saa hoitoa.
Eri ammattilaisten ja lääkkeen käyttäjän yhteistyössä ylläpidettävä lääkityslista parantaa potilasturvallisuutta ja vähentää lääkitystiedon etsimiseen ja kirjaamiseen kuluvaa aikaa niin terveydenhuollossa kuin apteekeissakin.
Apteekit ovat suomalaisille tuttuja, turvallisia ja helposti saavutettavia lähipalveluja. Niissä työskentelevien korkeasti koulutettujen ammattilaisten osaaminen kannattaa ottaa entistä vahvemmin osaksi terveydenhuoltoa.
Apteekissa voidaan Kanta-lääkityslistan myötä yhä paremmin havaita esimerkiksi päällekkäisiä lääkityksiä, tarpeettomia lääkkeitä tai haitallisia yhteisvaikutuksia. Jatkossa farmaseuttinen henkilöstö voi välittää tällaisia havaintoja lääkkeen määränneelle lääkärille. Kiireellisissä tilanteissa apteekki voi myös jatkaa umpeutumassa olevaa reseptiä lyhytaikaisesti, jotta tärkeä hoito ei katkea. Jatkossa myös itsehoitolääkkeet voidaan kirjata, mikä parantaa kokonaiskuvaa yhteisvaikutuksista.
Tulevaisuudessa apteekit voisivat auttaa purkamaan myös hyvinvointialueiden kuormitusta. Rokotukset, lääkehoidon arvioinnit, terveysneuvonta ja muut matalan kynnyksen palvelut voivat tuoda apua lähelle ihmisten arkea ja vähentää terveyskeskusten ruuhkia. Hallitus on jo mahdollistanut farmaseuttien ja proviisorien rokotusoikeudet sekä purkanut byrokratiaa. Kehitys edellyttää, että apteekit saavat uusista tehtävistä myös asiallisen rahoituksen ja että myös hyvinvointialueet ymmärtävät apteekkien potentiaalin esimerkiksi palvelusetelin kautta. OmaHämeen terveysasemilla on alkanut ensimmäisten joukossa Suomessa farmaseuttien vastaanottotoiminta.
Rationaalinen lääkehoito vähentää myös sairausvakuutuksen ja hyvinvointialueiden kustannuksia. Sekin on tärkeää, sillä pelkästään sairausvakuutuksen kautta lääkekorvausmenot olivat viime vuonna 1,98 miljardia euroa.
Samaan aikaan vastuullani olevalla lääkepuolella tehdään paljon muutakin. Isossa roolissa on huoltovarmuus, kriisivarautuminen ja lääkkeiden saatavuuden turvaaminen. Uudistamme parhaillaan lääkkeiden velvoitevarastointilakia ja mahdollistamme kansainvälisen avun.
Suomen houkuttelevuus lääketutkimuksen maana on tärkeää. Annoimme tällä viikolla hallituksen esityksen, joka helpottaa lääketieteellistä tutkimusta ja vauhdittaa terveysalan kasvua. Esitys tukee esimerkiksi harvinaissairauksien ja uusien syöpähoitojen tutkimusta – huomisen hyvää hoitoa ja jopa elämää pelastavien lääkehoitojen kehittämistä.
Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on sosiaaliturvaministeri ja lounaishämäläinen kansanedustaja (kok).