Puuttuvat puoli miljoonaa
Forssassakin vieraillut eläkeyhtiön johtaja ja aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija Risto Murto avasi taannoin kirjassaan Puuttuvat puoli miljoonaa kansantajuisesti, miten pahassa liemessä olemme muuttuvan väestörakenteemme kanssa. Konkreettisimmin se näkyy nyt terveydenhuollon hoitajapulana, kroonisemmin julkisen taloutemme vakavana velkaurana.
Ypäjälle syntyi viime vuonna ainoastaan neljä vauvaa. Ainutlaatuisia ja ihania jokainen. Vain neljä vauvaa.
Karuja faktoja väestötutkijoilta: Suomen ikärakenne on maailman toiseksi vanhin. Vanhenemme nopeammin kuin yksikään muu EU-maa. Syntyvyys on romahtanut ennätyksellisen alas. Koulumme on mitoitettu noin 60 000 ekaluokkalaisen ikäluokalle, mutta vuonna 2022 syntyi vain 45 000 lasta. Vuoden 2023 ennakkotietojen mukaan syntyvyys on vain jatkanut laskuaan.
Ikäluokat olivat suurimmillaan sotien jälkeen vuosina 1946-1949, jolloin lapsia syntyi yli 100 000 lasta vuosittain. Eniten lapsia syntyi vuonna 1947: 108 000 lasta.
Muutos on niin iso, että sen vaikutuksia on vaikea ymmärtää. Ikäluokkien pieneneminen näkyy kaikessa – myös palveluksensa aloittavissa alokkaista.
Huoltosuhteen muutos vavisuttaa hyvinvointivaltiomme rakenteita. Työikäisen väestön supistuessa yhä pienemmän joukon vastuulla on huolehtia kasvavasta hoidon ja hoivan tarpeesta. Eläkeläisiä ei pidä tästä syyttää. He ovat työuransa tehneet ja ansainneet eläkkeensä ja lupauksen vanhuuden hoivasta.
Väestörakenteen muutos saa yhä vahvemmin henkilöstöpulan muodon. Monilla palvelualoilla – oikeastaan lähes joka alalla – on pula osaavasta työvoimasta. Tulevilla viikoilla lakkoillaan, mutta toivottavasti myös laajasti ymmärretään, että työelämäuudistukset ovat aivan välttämättömiä, jotta Suomi on hyvinvointivaltio huomennakin. Tarvitsemme jokaisen työikäisen ja työkykyisen töihin.
Koko yhteiskuntamme kestävyys riippuu pitkälti siitä, miten onnistumme vastaamaan väestöhaasteeseen – lisäämään syntyvyyttä, tukemaan ikääntyvien hyvää toimintakykyä ja lisäämään joustavuutta perhepolitiikassa. Unohtamatta työllisyyden parantamista, johon hallitus on varmoin ottein tarttunut. Myös eläkejärjestelmää uudistetaan.
Suomi on hieno maa jokaiselle kasvaa ja varttua sekä perustaa perhe. Yhä useammin lapsihaaveiden esteenä on parisuhteen puuttuminen ja vaikeudet lapsen saamisessa. Nuoret aikuiset toivovat enemmän lapsia kuin he saavat. 35-vuotiaista miehistä puolet on lapsettomia. Riski jäädä kokonaan vaille lasta on suurin, jos koulutusta on vähän ja työpaikka puuttuu. Syntyvyydellä ja syrjäytymisellä on yhteys.
Politiikalla on vaikea suoraan puuttua syntyvyyteen, koska ollaan ihmiselämän yksityisissä asioissa. Ainakin yksi keino on. Orpon hallitus palauttaa hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset ensi vuoden alusta alkaen ja korottaa niitä tuntuvasti. Jostain käsittämättömästä syystä edellinen hallitus lopetti Kela-korvaukset hedelmöityshoidoista, vaikka syntyvyys laskee ja julkisen puolen hoidoissa tie on monille tukossa. Tämä virhe korjataan. Hedelmöityshoitoihin varataan vuosittain 2,7 miljoonaa euroa, mikä mahdollistaa aiempaa kattavamman korvaustason.
Lopuksi: presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ääniä annetaan jo. Edessä on isänmaan kannalta tärkeä valinta. Forssalaisia äänestäjiä hemmotellaan tänään, kun peräti kolme ehdokasta poikkeaa täällä kylässä.
Teksti on julkaistu Forssan lehdessä 20.1.2024.