Vaalikauden viimeiset valtiopäivät ja aluevaltuuston urakka
Niin alkoivat vaalikauden viimeiset valtiopäivät. Kiristynyt turvallisuustilanne Euroopassa, sodan uhka Ukrainan rajalla ja pitkittynyt, yhä vahvemmin myös henkistä kestävyyttä koetteleva koronakriisi laskevat varjoa näille valtiopäiville. Eduskunta keskustelee turvallisuustilanteesta lähiaikoina.
Kevään tärkeimpinä teemoina ovat jännitteisen turvallisuustilanteen lisäksi talous, työllisyys ja inflaatiota kiihdyttävä energian hinta.
Talouspolitiikan arviointineuvosto antoi Marinin hallitukselle tylyt terveiset vaalikauden viimeisen budjetin laatimiseen: valtion menoja tulee tasapainottaa 0,5-1 miljardilla eurolla jo ensi budjetista alkaen. Tarvitaan myös julkista taloutta vahvistavia työllisyyspäätöksiä. Epäilen erittäin vahvasti velkarallin lukuisista asiantuntijavaroituksista huolimatta jatkuvan, sillä ministerit julistavat jo julkisuudessa lisämenoehdotuksiaan omille hallinnonaloilleen.
Aika näyttää, miten historian ensimmäiset aluevaalit lopulta kohtelivat seutukuntaamme. Edustajien määrä jäi Lounais-Hämeessä kuuteen, mutta hyvillä äänimäärillä valitut joka puolueesta saivat vahvan painoarvon vaikuttaa. Pienten kuntien jääminen kokonaan ilman edustajaa kirpaisee. Näin Keskustan maakuntahallinto keskittää valtaa. Annika Saarikon sanat siitä, kuinka nyt demokratia vahvistuu, saattavat kaikua onttoina Humppilassa, Jokioisilla, Tammelassa ja Ypäjällä.
Valitut aluevaltuutetut eivät tokikaan edusta päätöksenteossa kuntaansa, vaan ovat vastuussa pitääkseen huolta kaikkien Kanta-Hämeen asukkaiden palveluista. Valta siirtyy 59-henkiselle aluevaltuustolle jo ensi kuun alussa. OmaHäme on vielä moniin muihin alueisiin verrattuna kovin ”ylätasolla”, paperinmakuista. Puolueiden neuvottelut luottamuspaikoista ovat alkaneet, samoin oli jo ensimmäinen neljän tunnin mittainen työpaja, joka pitkälti keskittyi hallintosäännön työstämiseen. Kannatan lautakuntamallia elinkaariajattelulla, jolloin integraatio sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon (vanhan sairaanhoitopiirin) välillä voisi aidosti toteutua ja toisaalta mahdollisimman saumaton yhteistyö terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välillä. Forssan HYKY:ssä näitä rajoja on murrettu jo vuosia sitten. Tämä sama ajattelu pitäisi viedä koko organisaatioon ja johtamismalliin.
Kokoomus Suomen suurimpana aluepuolueena määritteli eilen valtakunnallisia tavoitteita, jotka ovat tiivistetysti tässä: emme halua pöhöttää hallintoa, vaan korjata palveluja. Suurin asia on vanhustenhuolto, johon hallitus on lisännyt mitoituksia ja velvoitteita, mutta ei resursseja. Toinen on perusterveydenhuolto. Otamme myös sydämen asiaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, joka jää pääosin kuntien vastuulle, mutta on ratkaiseva kysymys sekä ihmisten hyvinvoinnin että sote-kustannusten kasvun hillinnän kannalta.
Vaikka hyvinvointialueen rakentamisesta tulee vaikea tie, päättäjänä motivoi rakentaa uutta. Kiitän luottamuksesta ja teen parhaani.
Julkaistu Forssan lehdessä 6.2.2022