Metsään meni – Suomi ei pärjää Brysselissä
Itsenäisyyspäivän alla voi sanoa, että Suomelle metsät ovat kansallinen asia: kauniin maamme pinta-alasta kolme neljäsosaa on metsää, sadat tuhannet suomalaiset ovat metsänomistajia ja suomalainen kestävä ja uudistuva metsäteollisuus tuo tuloja ja työtä. Vahva luontosuhde on meille tärkeä hyvinvoinnin lähde. Jos jostain niin metsistä löytyy suomalaisille yhteinen sävel, voisi kuvitella.
Vaan ei, metsistä on tullut repivä ja jakava kysymys Suomen EU-politiikassa.
Hallituksen rivit ratkesivat viime viikolla eduskunnassa, kun useat valiokunnat äänestivät Suomen metsien ja metsätalouden kannalta tärkeästä EU:n kestävän rahoituksen taksonomiasta. Taksonomiassa on kyse luokituksesta, joka pyrkii määrittelemään, mitkä sijoituskohteet ovat ilmasto- ja ympäristöystävällisiä.
Tavoite on oikea: ohjata rahoitusta kestäviin investointeihin ja torjua siten ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Uuden luokituksen toteutus on sen sijaan menossa pahasti ”metsään” ja uhkaa heikentää metsätaloutemme mahdollisuuksia saada tulevaisuudessa rahoitusta. Metsänomistajia ja kotimaisia yrityksiä uhkaavat raskaat byrokraattiset velvoitteet.
Perusongelma on se, ettei Brysselissä ymmärretä Euroopan metsäisimmän maan olosuhteita ja metsäosaamista. Suomalainen metsänhoito on kestävää, pitkäjänteistä ja vastuullista. Puuston määrä kasvaa hakkuita enemmän. Monimuotoisuuteen ja suojeluun panostetaan yhä enemmän metsänomistajien omin toimin, ja se onkin tärkeää. Suomen pitäisi sitkeästi vastustaa sitä, että komissio astuu kansallisen metsäpolitiikan tontille.
Hallitus epäonnistui pahan kerran Suomen metsien puolustamisessa. Kannanmuodostus viivästyi, ja ennakkovaikuttaminen oli heikkoa. Taksonomian valmistelusta vastaava komissaari vieraili Suomessa, mutta Suomen hallitus ei saanut muodostettua kantaa asiaan. Hallituksen ministerit pyörittelivät sanojaan, kun olisi pitänyt vakuuttaa komissaari. Anteeksiantamaton tilanne.
Suomen kanta syntyi lopulta komissaarin vierailun jälkeen ”ota tai jätä” -tilanteessa asian kannalta viimeisellä mahdollisella hetkellä äänestyksellä, jossa hallitus repesi kahtia. Opposition tuella Suomi otti ainoan oikean kannan ja päätti äänestää ilmastotaksonomiaa vastaan yhdessä Ruotsin kanssa. Se ei enää auta, sillä äänestys tullaan häviämään.
Seuraava, Suomen metsien kannalta vieläkin kriittisempi delegoitu säädös, joka keskittyy biodiversiteettiin eli luonnon monimuotoisuuteen, on tulossa pian. Suomen hallituksen kannat puuttuvat siihenkin.
Suomi on EU:n ilmastopolitiikan parhaita suoriutujia, ja olemme sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali paljon ennen EU:n yhteistä tavoitetta, jo vuonna 2035. Maailmanlaajuinen vihreä siirtymä hyödyttää suomalaisia yrityksiä, joille avautuu edelläkävijyyden kautta uusia markkinoita.
Jotta EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka saa kansalaisten luottamuksen, ratkaisujen pitää olla kustannustehokkaita, teknologianeutraaleja ja perustua tieteeseen. Ei pitäisi esimerkiksi olla epäselvyyttä siitä, että päästötön ydinvoima on kestävää.
Liian yksityiskohtaisesta sääntelystä voi olla jopa haittaa ilmastolle ja ympäristölle. Suomi kyllä tekee osansa ja enemmänkin, mutta meidän metsämme ovat enemmän osa ratkaisua kuin ongelmaa. Aika suoristaa rivit ja puolustaa Suomen etua.
Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on hämäläinen kansanedustaja ja eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja (kok).