Suomelle käy hyvin
Hallitus antoi maanantaina esityksen valtion ensi vuoden budjetiksi, ja sen jälkeen onkin puhetta riittänyt. Vasemmistopuolueet suoltavat syytöksiä, mutta omia uskottavia vaihtoehtoja ne ei eivät ole tarjonneet.
Eduskunnassa käytiin myös kummallinen keskustelu veronkevennyksistä. SDP esiintyy suurena verojen keventäjänä, vaikka se on kaikkina aikoina vastuussa ollessaan ollut ihmisten kukkarolla, niin maan hallituksessa kuin paikallispolitiikassa. Veropolitiikassa onkin oikeiston ja vasemmiston suurin ero: Orpon hallitus keventää suomalaisten työn verotusta hallituskauden aikana yli 1,6 miljardia euroa. Myös ruoan ja bensan verotus kevenee hieman.
Työttömyysluvut ovat huolestuttavan korkealla ja julkisen talouden tila on yhä heikko, mutta samalla positiiviset merkit kertovat siitä, että kasvun käynnistyminen on käsillä. Pienten ja keskisuurten yritysten näkymät ovat parantuneet, investoinnit ovat kasvussa ja ostovoima paranee. Parempaa on edessä. Hallitus tekee osansa, jotta kasvu vahvistuu ja tulevaisuus rakentuu kestävälle pohjalle.
Tällä viikolla eduskuntaan eteni jälleen useita merkittäviä uudistuksia, joilla vahvistamme työnteon kannustimia ja turvaamme hyvinvointia myös tuleville sukupolville. Työnteko on kestävin tapa vähentää köyhyyttä ja huono-osaisuutta. Siksi sosiaaliturvan uudistamista jatketaan tavalla, joka tukee tuen tarpeessa olevia ja kannustaa työntekoon. Velvoittavampi sosiaaliturva on myös Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden suunta.
Tällä viikolla eduskuntaan eteni sosiaaliturvauudistuksen ensimmäinen vaihe, uusi yleistuki. Yleistuki yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja vahvistaa työnteon kannustimia. Se korvaa työmarkkinatuen ja peruspäivärahan ja tuo ihmisille käyttöön Kelan yhden hakemuksen mallin. Ei enää monimutkaista etuusviidakkoa, vaan yksi selkeä tuki työttömyyden varalle. Tämä tekee työn vastaanottamisesta aidosti kannustavampaa ja vähentää tarpeetonta byrokratiaa.
Toimeentulotuen kokonaisuudistuksella selkeytetään toimeentulotuen luonnetta aidosti viimesijaisena ja väliaikaisena tukimuotona. Tuen hakijoille asetetaan vahvempi velvollisuus hakea kokoaikatyötä ja ensisijaisia etuuksia.
Elatustuen uudistus puolestaan varmistaa aiempaa paremmin, että etävanhempi kantaa vastuunsa lapsesta. Ei ole oikein, että lapsen elatus jää yhteiskunnan tai lähivanhemman, useimmiten äidin, harteille. Tällä lailla vahvistamme lasten oikeutta riittävään elatukseen omilta vanhemmiltaan.
Budjetista löytyy myös inhimillisesti tärkeitä panostuksia. Turvakotien rahoituksen lisääminen antaa apua niille, jotka tarvitsevat turvaa väkivallalta tai sen uhalta. Nuorten huumekuolemien ehkäisyyn lisätään myös rahoitusta, mikä on erityisen tärkeää kamppaillessamme alfa-pvp:n leviämistä vastaan. Äitiyspakkauksen arvon nosto 40 eurolla 210 euroon on konkreettinen kädenojennus perheille syntyvyyden ollessa matalalla tasolla. Lisäksi hallituksen budjettiesityksessä on korotus omaishoidon vähimmäispalkkioon ja taloudellista turvaa perhehoitajille.
Jokainen päätös ja uudistus rakentaa osaltaan tulevaisuutta, jossa julkinen talous on vahvempi, työtä ja luottamusta on enemmän ja Suomelle käy hyvin.
Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on lounaishämäläinen sosiaaliturvaministeri ja kuntapäättäjä (kok)