Ei rauhaa ilman Ukrainaa
Arvaamattomuus on läsnä maailmanpolitiikassa tavalla, jota emme ajatelleet elinaikanamme kokevamme. Neuvottelua rauhasta Ukrainassa käydään yli Ukrainan ja Euroopan. Se ei saisi olla mahdollista. Rauhaa Ukrainaan ei voida sopia ilman Ukrainaa. Rauhaa Eurooppaan ei voi rakentaa ilman Eurooppaa, ja ydinkysymys tietenkin on: millainen rauha ja millä ehdoilla.
Huolelle on nyt ilmassa paljon aihetta.
Samaan aikaan kun päämiehet kokoontuivat Münchenin turvallisuuskonferenssiin, tapasin OECD:n sosiaaliministerikokouksessa Pariisissa Ukrainan kollegani. Toin esiin Suomen viestin, joka on: Ukraina ansaitsee oikeudenmukaisen ja pysyvän rauhan. Rauha voi syntyä vain, jos Ukrainalla säilyy täysi suvereniteetti eli oikeus päättää tulevaisuudestaan.
Suomi on antanut vahvan tukensa Ukrainalle ja sen kansalle. Olemme auttaneet kaikkiaan 27 puolustusmateriaalipaketilla, joiden arvo on yhteensä yli 2,5 miljardia euroa. Tuki ei horju, vaan jatkuu niin pitkään kuin sille on tarve.
Pääministeri Petteri Orpo kertoi torstaina, että Suomi haluaa EU-maiden johtajat koolle ylimääräiseen huippukokoukseen keskustelemaan Ukrainasta. EU:n on osoitettava, että se on tosissaan, vahva ja yhtenäinen.
Se on käynyt hyvin selväksi, että Euroopan on otettava suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan ja tulevaisuudestaan kahdesta syystä. Trump on tehnyt selväksi, että Yhdysvaltojen suuri rooli Euroopan puolustuksen takaajana tulee vähenemään. Samaan aikaan Venäjä ei ole muuttunut mihinkään. Venäjä on Euroopalle pitkäaikainen, pysyvä turvallisuusuhka.
Meidän on vahvistettava puolustuskykyämme, huoltovarmuuttamme ja omavaraisuuttamme. Ja juuri sitä työtä Suomi tekee sekä omana kansallisena varautumisenaan että vaikuttamalla Euroopan unionissa ja Nato-jäsenmaana. Kasvatamme puolustusmäärärahoja, vahvistamme puolustusteollisuutta, lisäämme rajaturvallisuutta, suojaamme kriittistä infrastruktuuria ja varaudumme yhä moninaisempiin hybridiuhkiin.
Varautumista tehdään kaikissa ministeriöissä, kaikkien hallinnonalojen lainsäädäntöön. Viime viikolla hallitus antoi esityksen, joka kieltää Venäjän kansalaisten ja yritysten kiinteistökaupat Suomessa. Uudessa lakipykälässä ei suoraan puhuta Venäjästä, mutta nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa rajoitus koskee Venäjää ja venäläisiä kansalaisia ja yrityksiä.
Kuten puolustusministeri Antti Häkkänenkin on todennut, laki ei ole suunnattu yksittäisiä venäläisiä vastaan. Kyse on reaktiosta Venäjän valtion sotapolitiikkaa vastaan. Venäläinen omistus kiinteistöistä Suomessa on arvioitu potentiaaliseksi turvallisuusuhaksi. Luonnollisesti venäläiset, joilla on Suomen kansalaisuus, saavat omistaa tai hankkia asunnon tai kiinteistön Suomesta. Valtiopäivien avauskeskustelussa tällä viikolla korostui talouskasvu. Positiivisia viestejä on ilmassa. Korot ovat laskussa ja kuluttajien ostovoima kasvussa. Investoinnit ja vienti kehittyvät positiiviseen suuntaan. Yritysten näkymät ovat kyselyissä kirkastuneet ja Suomeen on suunnitteilla miljardiluokan investointeja. Olisiko valoa sittenkin tunnelin päässä?
Teksti on julkaistu Forssan lehdessä 14.2.2025.