Suomi on kylmän viileästi varautunut – ja se lisää luottamusta

Arvelen, että lähes jokainen uutisia seurannut suomalainen tunsi ylpeyttä viranomaisten toiminnasta joulunpyhien aikaan merellä. Nopeaa, määrätietoista, luotettavaa puuttumista. Kylmän viileän harkittu ja käytännöllinen toimintatapa on jotain hyvin suomalaista. Toimitaan, kun sen aika on. Me olemme varautuneet.

Maan korkein poliittinen johto oli loma-ajasta riippumatta informoitu ja ajan tasalla. Päivänvaloon ei ymmärrettävästi näy kaikki se työ, mitä tälläkin hetkellä tehdään Suomen varautumisen vahvistamiseksi.

Valtioneuvosto antoi torstaina periaatepäätöksen yhteiskunnan kokonaisturvallisuusstrategiasta. Kokonaisturvallisuuden toimintamallissa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan yhteistyössä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja yksittäisten kansalaisten yhteistyöllä. Se on suomalainen ylpeys,  kriisinkestävyyden ja resilienssin ydin. Meillä osataan tehdä yhdessä.

Nato-jäsenyys on merkinnyt Suomelle uutta aikakautta. Joulukuussa hyväksytty ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä joulukuussa eduskuntaan annettu puolustusselonteko ovat ensimmäiset laatuaan Nato-jäsenyyden aikana.

UTP-selonteossa linjataan, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein päämäärä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Suomi luovii entistä haastavammassa toimintaympäristössä, mutta emme ole yksin, vaan EU:n lisäksi myös Naton jäsenmaa. Presidentin johdolla Suomessa järjestetty NATO-kokous oli jälleen yksi esimerkki aktiivisuudesta ja hyvistä suhteista.

Suoran sotilaallisen uhan lisäksi varautumista tarvitaan kaikenlaisten kriisi- ja häiriötilanteiden varalta – oli kyse tartuntataudeista, energiahuollon häiriöistä tai hybridivaikuttamista. Valmiuslain kokonaisuudistuksella rakennetaan toimivaltuuksia kriisitilanteiden johtamiseen. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi varautuu kaikilla hallinnonaloilla erilaisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin lainsäädäntöä vahvistamalla.

Johdollani valmisteltu hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen vahvistamiseksi lähetettiin eduskuntaan joulukuussa. Esitämme sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin muutoksia, jotka koskevat valmiutta, varautumista sekä häiriötilanteiden hoitamista normaalioloissa ja poikkeusoloissa. Lakimuutokset mahdollistaisivat varautumisen yksittäistä hyvinvointialuetta laajempiin tai valtakunnallisiin häiriötilanteisiin.

Haluamme varmistaa, että sosiaali- ja terveysministeriöllä ja hyvinvointialueilla on kyky turvata suomalaisten hyvinvointi, terveys ja turvallisuus kaikissa tilanteissa. Myös koronajohtamisen ongelmista on otettu opiksi.

Lisäksi valmistelemme muun muassa tartuntatautilainsäädännön ja terveydensuojelulainsäädännön kokonaisuudistuksia sekä muutoksia lääkkeiden velvoitevarastointilakiin sekä kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvään lainsäädäntöön.

Suomalaista kokonaisturvallisuusosaamista arvostetaan maailmalla. Määrätietoinen reagointi Itämerellä tapahtuneeseen kriittisen infran vahingoittamiseen on kohonnut maailmalla esimerkkisuoritukseksi. Meillä luottamus viranomaisiin on korkealla syystä.

Uudistettu yhteiskunnan turvallisuusstrategia korostaa myös yksilöä – siis meistä jokaista – kokonaisturvallisuuden avaintekijänä. Meillä kaikilla on paitsi perustuslaillinen oikeus turvallisuuteen, myös velvollisuus toimia kykyjemme mukaisesti turvallisuutta vahvistavalla tavalla osana yhteisöjä ja yhteiskuntaa. Jokainen voi omalla toiminnallaan edistää Suomen turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä.

Teksti on julkaistu Forssan lehdessä 17.1.2025.


« »