Talouskasvua tunnelin päässä

Elokapina ja muut mielenosoittajat töhrivät eduskuntatalon pylväät verenvärisellä maalilla. Niin hyvää syytä ei olekaan, että tällainen kansanvallan ja kulttuuriperinnön turmeleminen olisi oikeutettua.

Eduskunnassa käytiin kuluneella viikolla ensi vuoden budjetin lähetekeskustelua. Julkisten varojen käytöstä päättäminen on demokraattisesti valitun eduskunnan ydintehtäviä.

Ensi vuoden budjetissa Suomi velkaantuu yhä tuntuvasti siitäkin huolimatta, että säästöjä tehdään paljon. Se kuvaa tilannetta, kuinka syvällä suossa ollaan. Leikkauksia on tulossa lähes joka sektorille: sosiaaliturvaan, hallintoon, virastoihin ja ministeriöihin, yritystukiin, kehitysyhteistyöhön ja valtion maksamiin avustuksiin. Kukaan ei tee säästöjä pahuuttaan, vaan turvaamme hyvinvointivaltion tulevaisuutta hillitsemällä velkaantumista ja elämistä yli varojen tulevien sukupolvien piikkiin.

Todellisuudessa menojen hillitsemiselle ei ole juuri vaihtoehtoja, sillä vallitsevassa maailmantilassa maanpuolustukseen ja turvallisuuteen on pakko panostaa enemmän. Suomi myös tukee Ukrainaa. Hallitus teki kautensa alussa tärkeän valinnan suojella koulutusta leikkauksilta ja panostaa lisäresursseja peruskouluun. Lisäksi panostamme miljardin lisää tutkimukseen ja innovaatioihin, jotta pysymme mukana kansainvälisessä kilpailussa ja rakennamme pohjaa tulevaisuuden kasvulle yli 15 kitukasvun vuoden jälkeen.

Soten eli hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa ensi vuoden budjetissa yli kahdella miljardilla eurolla – siis yli 2000 miljoonalla. Ei ole kohtuullista, että oppositio syyttää hallitusta sote-leikkauksista. Edellisen hallituksen mitoitukset ajoivat vanhushoivan kriisiin, kun henkilöstöä ei riittänyt. Mihin se johti? Laitospaikkoja suljettiin, kotihoito kärsi, päivystykset ruuhkautuivat ja vuokratyövoimakustannukset karkasivat käsistä. Oli varmasti hyvä tarkoitus, mutta ilman kunnollisia resurssia ja hoitajien riittävyyden varmistamista tavoite kääntyi itseään vastaan. Näitä jälkiä nyt korjataan.

Onneksi hallitusohjelman toimeenpano etenee suunnitelman mukaan. Paikallisen sopimisen lainsäädäntö eteni juuri eduskuntaan. Työn verotus kevenee. Hallituksen esitys uudeksi rakennuslaiksi vähentää rakentamisen hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa. Lasten ja nuorten terapiatakuu toteutuu ensi vuonna. Oppimisen tukea vahvistetaan peruskoulussa. Kriminaalipolitiikkaa kiristetään ja tuomioistuinten käsittelyaikoja käännetään laskuun. Asfaltti tuoksui koko kesän, kun väyläverkon korjausvelkaa puretaan. Oikeita asioita tapahtuu.

Valtiovarainministeriö ennustaa valoa tunnelin päähän, kasvua ensi vuodelle. Hallituksen politiikka toimii.

Kirjoitan tätä YK:n yleiskokouksesta New Yorkista, missä edustan Suomea terveysministereiden korkean tason kokouksessa. Aiheena on mikrobilääkeresistenssi, joka on maailmanlaajuinen rajat ylittävä terveysuhka. Tapasin myös Ukrainan delegaation ja keskustelimme siitä, miten Suomi voisi auttaa Ukrainaa myös terveyssektorilla sodan keskellä ja jälleenrakennuksessa. Kotimaan murheet asettuvat mittakaavaan, kun kuuntelee ukrainalaisten kärsimystä pommitetuista sairaaloista.

Teksti on julkaistu Forssan lehdessä 27.9.2024.

Kuva: Fanni Uusitalo, Valtioneuvoston kanslia


«