Miten syntyvyys saada nousuun?
Tuttu tilasto, jolla on surumielinen sävy: syntyvyys on vajonnut ennätysalhaalle. Kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,26 eli tilastohistorian matalin. Se että vauvoja syntyy vähemmän, muuttaa Suomea pysyvästi. Harmaampi katukuva, harventuva kouluverkko, harvempia lapsia keinumassa lähipuistossa. Vaikutukset ovat laajat myös talouteen, työllisyyteen ja eläkejärjestelmän kestävyyteen.
Valtion toimin ei juuri voida vaikuttaa ihmisten henkilökohtaisiin lapsitoiveisiin ja tulevaisuudenhaaveisiin. Suomi ei liberaalina demokratiana patista ketään synnytystalkoisiin. Paineen asettaminen nuoriin aikuisiin – usein nuoriin naisiin – ei myöskään auta yhtään mitään. Kaikkien ei tarvitse haluta lapsia koskaan, eikä lapsia aina tule vaikka toivoisi eniten maailmassa. Siksi näistä asioista ei myöskään sovi udella.
Ministeriössä pohdimme tällä hetkellä paljon toivelapsiluvun ja toteutuneen lapsiluvun välistä erotusta. Tuoreimman perhebarometrin mukaan suomalaisten ihanteellinen eli toivottu lapsiluku on pysynyt keskimäärin noin 2,2 lapsessa. Moni siis yhä toivoo kahta lasta tai enemmänkin. Toteuma jää siitä kauas. Jopa lähes joka kolmas toivottu lapsi jää syntymättä. Ero toivottujen ja syntyneiden lasten välillä on erityisen suuri suomalaisilla, jotka eivät syystä tai toisesta elä parisuhteessa.
Sopivan parisuhteen puuttuminen sopivaksi koetussa kohdassa elämää on yksi suurimmista syistä tahattomalle lapsettomuudelle. Toinen tunnistettu syy on ”kapea aikaikkuna”. Nuorilla aikuisilla on tunne siitä, että ensin pitää ehtiä kouluttautua, saada jalka tukevasti työelämään, ehtiä elää. Ensisynnyttäjän keski-ikä on noussut kaikissa länsimaisissa yhteiskunnissa.
Syntyvyyttä pohditaan parhaillaan väestöpoliittisen ohjelman valmistelutyössä. Kutsuimme väestötutkija Anna Rotkirchin laatimaan tutkimustietoon pohjaavan selvityksen, jonka perusteella asiantuntijatyöryhmä tekee ehdotuksia.
Esille nousseita keinoja ovat hedelmöityshoitojen saatavuus, hedelmällisyystietoisuuden lisääminen sekä työllisyyden edistäminen, sillä työllisyydellä ja koulutuksella on tutkittu yhteys parisuhteiden muodostumiseen ja syntyvyyteen.
Hallitus on jo päättänyt palauttaa hedelmöityshoidot Kela-korvausten piiriin merkittävästi korotettuina ensi vuoden alusta. Hedelmöityshoitojen saatavuutta on tarpeen lisätä myös julkisessa terveydenhuollossa.
Asiantuntijat ovat nostaneet esiin hedelmällisyystietoisuuden vahvistamisen. Perheen perustamiseen ja hedelmällisyyteen liittyvää opetusta voisi sisällyttää entistä vahvemmin esimerkiksi osaksi peruskoulun ja toisen asteen terveystietoa.
Kyse on myös arvoista ja yhteiskunnallisesta ilmapiiristä: miten opiskelu ja työelämä yhteensovittuvat lapsiperhearkeen, millaiset ovat työpaikkojen asenteet perhevapaisiin, miten saadaan myös isät kantamaan tasa-arvoisempaa hoivavastuuta. Arjen asiat merkitsevät: joustavatko työajat ja päiväkotien kellonajat, onko tukiverkkoja, mitä sanoo työnantaja, kun lapsen nenä vuotaa ja on jäätävä kotiin.
Hallitusohjelmassa olemme sitoutuneet myös vähentämään raskaus- ja perhevapaasyrjintää, joka on edelleen yleistä.
Lisäksi tarvitaan iloisempaa perhepuhetta. Lapset ovat todella toivottuja ja parasta maailmassa.
Teksti on julkaistu Forssan lehdessä 17.8.2024.