Vanhuspalvelujen tilanne on epäinhimillinen: Hoitajamitoitus on karu opetus siitä, että lait eivät ole tunnin työ tai yksi lause pykäliin
Vanhuspalvelujen tilanne Suomessa on kriisiytynyt vakavasti. Kesän aikana terveydenhuollon päivystykset ja vuodeosastot ruuhkautuivat ympäri Suomea, kun vanhukset joutuivat turvautumaan apuun, jonka pitäisi olla viimesijaista. Vanhuspalvelujen ongelmat kuormittavat hoitajia ja omaisia, eikä tilannetta ratkaissut desimaalikirjaus lakiin – valitettavasti päinvastoin. Edessä on iso haaste koko ikääntyvälle yhteiskunnalle turvata inhimilliset olosuhteet ja hyvän elämän edellytykset jokaiselle. Tilanne on vielä korjattavissa ja vaatii työtä.
Kokoomus jätti viime viikolla yhdessä muun opposition kanssa hallitukselle välikysymyksen vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä. Välikysymyksen tarkoitus ei ole syyttää, vaan herättää. Epäkohdat ja haasteet henkilöstön saatavuudesta on tiedostettu jo pitkään. Siksi Sipilän hallitus käynnisti vanhuspalveluiden kokonaisuudistuksen. Keskeisinä tavoitteina oli selvittää henkilöstön määrä, osaaminen ja kohdentaminen siten, että huomioon olisi otettu ympärivuorokautisen hoivan lisäksi myös kotihoito ja omaishoito.
Varoitimme jo viime eduskuntavaalien alla: kun ympärivuorokautisen hoivan mitoitusta kiristetään ilman että hoitajien saatavuudesta huolehditaan, johtaa se kotihoidon ahdinkoon ja toisaalta hoivapaikkojen sulkemiseen, kun mitoitusta täyttämään ei ole palkata ammattilaisia.
Hallitusohjelmassa luvattiin palauttaa luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen, mutta tilanne on vain pahentunut. Nyt Suomessa on ainakin 3000 hoivapaikkaa tyhjillään ja yhä huonokuntoisempia vanhuksia kotona. Omaiset tuntevat hätää muistisairaista tai kaatumisvaarassa olevista läheisistään.
Hoitajat ja omaishoitajat ovat entistä kuormittuneempia. Vuoroja tehdään hoitoalalla vajaalla työvoimalla, ja ylitöitä on paljon. Hoitoon pääsy on laajasti vaikeutunut muuallakin kuin vanhuspalveluissa. On ymmärrettävää, että hoitajat hakevat arvostusta työlleen myös työmarkkinapöydissä.
Hallitus on nyt siirtämässä hoitajamitoituksen voimaantuloa. Se on ainoa mahdollisuus, sillä meillä Kanta-Hämeessäkin hoitajamitoituksen täyttyminen vaatisi ainakin 200 hoitajaa lisää. Tällaista määrää hoitajia ei ole. Olkoon tämä karu opetus siitä, että lait eivät ole tunnin työ tai yksi lause pykäliin, vaan vaativat realistisen suunnitelman, toteutuksen, ihmiset ja rahat.
Me emme sano, että tilanne olisi ratkaistavissa helposti. Olemme ehdottaneet ammattilaisten lisäämiseksi pitkän aikavälin suunnitelmaa, jossa huomioidaan koulutustarpeet ja kansainvälisen rekrytoinnin mahdollisuudet. Alan veto- ja pitovoimaa tulee lisätä urapolkumalleilla ja selkeällä johtamisella. Työntekijöillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä aikaisempaa enemmän. Vanhuspalvelujen korjaaminen vaatii toimia jokaiseen osaan – kotipalveluihin, hoivakoteihin ja omaishoitoon.
Kenenkään ei Suomessa pitäisi joutua pelkäämään ikääntymistä. Hoitoalan työvoimapulan taklaaminen on vuoden alusta aloittavien hyvinvointialueiden vaikeimpia haasteita.
Kirjoitus on julkaistu Forssan lehdessä 18.9.2022.