Kela-korvauksista ei voida luopua, hoitovelkaa on päästävä purkamaan

Noin kaksi miljoonaa suomalaista saa vuosittain yksityisen hoidon Kela-korvausta. Se on arkipäivää! Tavallisimmat käynnit ovat silmälääkärille, hammaslääkärille ja gynekologille. Korvaus on suomalaisille tärkeä, eikä todellakaan vain rikkaiden tie lääkäriin.

Hallituksen suunnitelmat lakkauttaa yksityisen hoidon Kela-korvausjärjestelmä ohjaisi yhä enemmän potilaita julkisen puolen ruuhkaan ja pidentäisi jo ennestään pitkiä hoitojonoja. Se olisi kylmä päätös tilanteessa, jossa Suomessa on koronan jäljiltä ennennäkemätön hoitovelka.

Hallitus päätti vuosi sitten kehysriihessä yksityisen hoidon Kela-korvausten leikkaamisesta runsaalla 40 miljoonalla eurolla ensi vuodesta alkaen. Päätöksellä on tarkoitus paikata toista aukkoa, eli sitä tosiasiaa, ettei vanhustenhuollon hoitajamitoitukseen ole vieläkään löytynyt puuttuvia rahoja. Tilanne kuvaa hyvin kaoottista sote-päätöksentekoa, missä lainsäädäntö on etääntynyt hoito- ja hoivatyön arjesta.

Maanantaina kokoontuu parlamentaarinen työryhmä, joka linjaa Kela-korvausten tulevaisuudesta. SDP ja vasemmistoliitto ajavat Kela-korvausten lakkauttamista. Me emme siihen voi suostua.

Kela-korvauksen leikkaamisesta säästyvä raha ei riitä paikkamaan kasvavaa kysyntää julkisella puolella. Asiantuntijoiden mukaan tilanteesta syntyisi kaaos ja huomattavia lisämenoja julkiselle sektorille. Saman tilannekuvan jakavat myös palkansaajat ja työnantajat läpi työmarkkinakentän.

Tammikuun aluevaaleissa ja tulevissa aluevaltuustoissa ratkaistaan terveydenhuoltomme, vanhusten ja lapsiperheiden palvelujen, mielenterveyspalvelujen ja pelastusalan tulevaisuus.

Yksi tärkeimmistä tavoitteista ja suurimmista haasteista on hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja hoitovelan purkaminen. Kela-korvauksen poistaminen osuisi äärimmäisen huonoon ajankohtaan. Suunnan pitäisi olla aivan toinen: Kela-korvauksia tulisi päinvastoin korottaa. Lisäksi tarvitaan palveluseteleitä ja matalan kynnyksen digivastaanottoja.

Eduskunnan viikon painavin aihe liittyi kansalliseen turvallisuuteen. Koska maantieteellemme emme mitään voi, lainsäädäntömme on oltava aina ja kaikissa tilanteissa ajan tasalla vastaamaan uusiin turvallisuusuhkiin. Valko-Venäjän Puolaan ja Liettuaan kohdistama hybridioperaatio on vakava varoitus siitä, että Suomella on oltava valmius rajoittaa turvapaikanhakua määräaikaisesti kansallisen turvallisuuden vaarantumisen perusteella omilla ulkorajoillaan. Kokoomus esitti tätä jo keväällä 2020.

Kun kyse on kansallisesta turvallisuudesta, se ei saisi olla hallitus-oppositio -asia, vaan yhteinen etu. Ei ole aikaa odottaa valmiuslain kokonaisuudistusta, joka vie useita vuosia. Lainsäädännön puutteet on korjattava ilman viivytystä.

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on lounaishämäläinen kansanedustaja ja kuntapäättäjä (kok).

Julkaistu Forssan lehdessä 14.11.2021


« »