“Herra Presidentti, teillä on hieno demokratia”
”Herra presidentti, teillä on täällä hieno demokratia. Säilyttäkää se.”
Nämä presidentti Sauli Niinistön painavat sanat Donald Trumpille valtiovierailun lehdistötilaisuudessa Valkoisessa talossa vuonna 2019 levisivät eilen Twitterissä. Videoklipin jakoi jopa uutismahti CNN.
Video sai pienen kansallistunteen sykkimään rinnassa. On meillä hieno presidentti, hieno maa!
Suomalaisen silmiin Trumpin presidenttikausi on ollut epätodellinen demokratian painajainen: omahyväinen presidentti syytää suoranaisia valheita suurilla kirjaimilla Twitteriin, lietsoo vastakkainasettelua, murentaa oikeusvaltion demokraattisten instituutioiden arvovaltaa, kiistää vaalien tuloksen, syyttää vaalivilpistä ja lopulta lietsoo kannattajiaan kapinaan, joka loukkaa yhden maailman vanhimman demokratian kunniaa ennennäkemättömällä tavalla.
Optimistin silmin tästäkin kaikesta Yhdysvallat selviää. 20. tammikuuta valta vaihtuu, Trumpin aika on ohi. Viime päivien tapahtumat ovat karkottaneet luhistuvan presidentin ympäriltä paljon ystäviä, ja valtaan nouseva Biden on luvannut korjata jälkiä mm. palauttamalla Yhdysvallat mukaan ilmastosopimuksiin ja monenkeskisen kansainvälisen yhteistyön pöytiin, jotka ovat Suomellekin pienenä maana hyvin tärkeitä.
Kahtiajakautuneen maan yhdistämisestä tulee vaikea – toivottavasti ei mahdoton – tehtävä.
Mutta onko Suomikaan ”turvassa” vastaavilta tapahtumilta, joita juuri olemme todistaneet Yhdysvaltain vallanvaihdon yhteydessä? Demokratialla on ollut heikot hetkensä myös itsenäisen Suomen historiassa.
Meille suojaa antaa väestön hyvä koulutus, korkea luottamus instituutioihin ja yhteiset, jaetut kokemukset.
Samat pohjavirtaukset, jotka synnyttivät Trump-ilmiön ja Britanniassa Brexitin ja jotka syövät oikeusvaltiota sisältä useassa Euroopan valtioissa, ovat kuitenkin olemassa Suomessakin. Asenteet ja puheet ovat koventuneet, vastakkainasettelu on lisääntynyt.
Demokratia on hauras ja vaatii puolustamista.
Osa poliittisista voimista hyödyntää ihmisten tyytymättömyyttä polttoaineena tavalla, joka ei rakenna mitään, vaan ruokkii epäluuloa ja epäluottamusta ihmisten välille ja instituutioita kohtaan. Meilläkin leviää valeuutisia ja suoranaista vihaa.
Kokemus oman aseman heikentymisestä on otollista maaperää populismin nousulle, ja siinä on vakavan kysymyksen paikka myös poliitikoille. Miten rakennamme maata, jossa kaikkien asema kohenee?
”On aamuja, jolloin peruskoulun opettajan työ näyttää merkityksensä kristallinkirkkaana. Kaikki työ lukutaidon, kriittisen ajattelun ja tasa-arvon eteen on työtä vakaan ja toimivan yhteiskunnan sekä rauhan edistämiseksi”, kirjoitti äidinkielenopettaja Elina Mäntylammi Twitteriin kongressihyökkäystä seuranneena aamuna.
Pidetään huolta, että suomalaiset ovat jatkossakin kansa, joka ei ole höynäytettävissä.
Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on lounaishämäläinen kansanedustaja ja kuntapäättäjä (kok).
Julkaistu Forssan Lehdessä 10.1.2021