Kolumni: Hyökkäily ei hyödytä ketään

Eduskunnan viikko päättyi välikysymysäänestykseen hallituksen luottamuksesta. Vielä olivat hallituspuolueiden rivit suorassa. Ympäröivässä maailmassa, eilenkin Forssan torilla, ihmetellään työllisyystekojen puuttumista ja talouslinjaa, jossa ei juuri tunnu huoli huomisesta.

Välikysymysdebatin uusi piirre oli pääministerin hyökkäys Kokoomuksen kimppuun kuin ”opposition oppositio”. Täytyisi muistaa, että hallituksella on valta ja vastuu ja niiden mukanaan tuoma velvollisuus vastata niin eduskunnalle kuin kansalle. Opposition rooliin kuuluu vallassa olevan hallituksen haastaminen, se on osa parlamentarismia. Viime kaudella oppositio teki 14 välikysymystä, joista vastasin neljään.

Politiikan toimittajat arvioivat, että Marinin rakentama vastakkainasettelu hyödyttää molempia osapuolia. Minä en usko, että se hyödyttää ketään.

Välikysymyksen varsinainen asia oli, miten autamme ihmisiä työttömyydestä ja yt-epävarmuudesta töihin. Miten Suomi selviää miljardiveloista? Missä viipyvät työllisyyttä vahvistavat uudistukset ja teot, joilla parannetaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla, jotta työpaikat pysyvät Suomessa ja tänne investoidaan uutta?

Näihin kysymyksiin olisi ollut mukava saada vastaus.

Yritämme haastaa keskittyen asioihin ja omiin aloitteisiin – viimeisimpänä julkistimme laajan listan työllisyyttä parantavista keinoista, jotka ulkopuolisten asiantuntijoiden laskelmien mukaan toisivat 118 000 uutta työpaikkaa.

Toivoimme välikysymyskeskustelussa lisää pohjoismaista yhteistyötä. Naapurissa Ruotsissa on vasemmistohallitus, kuten meilläkin. Siellä on valittu talouden kuntoon saamiseksi aivan päinvastainen tie: enemmän ostovoimaa perheille, työssäkäyville ja eläkeläisille! Elvytystä ihmisten omien kukkaroiden kautta ja aktiivisuutta talouteen.

Ruotsin hallitus korottaa kotitalousvähennystä, Suomen hallitus leikkasi sitä. Ruotsin hallitus keventää työn ja eläkkeiden verotusta, Suomen hallitus suunnittelee veronkiristyksiä ja lisää julkisia tukia ja menoja. Toki Ruotsissa työllisyysaste on jo valmiiksi reilusti Suomea korkeampi – työmarkkinauudistukset on jo tehty. Silti niitä halutaan lisää, koska hyvinvointivaltio rahoitetaan korkealla työllisyysasteella. Ruotsi uskoo saavansa koronan runteleman taloutensa tasapainoon parissa vuodessa, Suomi ei vuosikymmenessäkään.

Emme pääse irti tukien ja hätäapupakettien kierteestä ilman uudistuksia. Tätä tosiasiaa ei pääse pakoon.

Lopuksi maskeista. Kysyin niistä kyselytunnilla. Me suomalaiset olemme sellaista kansaa, että haluamme toimia oikein. Koronakevätkin sen osoitti. Epäröivä linja maskien kanssa viime keväänä maksaa nyt hintaa; maskisuositus ei meinaa mennä läpi. Perjantaina Forssaan tuovassa täydessä työmatkabussissa maskeja oli alle puolella matkustajista. Kaupoissa niitä näkyy harvakseltaan.

Ihmiset kaipaisivat selkeämpiä ohjeita ja johdonmukaisuutta viestintään.

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on lounaishämäläinen kansanedustaja ja kuntapäättäjä (kok).

Julkaistu Forssan lehdessä 4.10.2020


« »