Vielä ei ole liian myöhäistä
Kansainvälisen ilmastopaneelin varoitus ei jätä tilaa epäilylle. Jos ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää kriittiseen 1,5 asteeseen, on toimittava nyt.
Tämä ei ole hysteeristä höpinää, vaan ryppyotsainen tieteellinen tosiasia – epämiellyttävä totuus.
Tulevien sukupolvien, meidän lastemme ja lastenlastemme, elinoloille ilmaston muuttuminen on ymmärretty uhaksi jo kauan. Uusi tieto on, että nykyvauhdilla muutos koskee meitä jo omana elinaikanamme. Kriittisenä rajana pidetty 1,5 asteen keskilämpötilan nousu saavutetaan tutkijoiden arvion mukaan vuosien 2030 ja 2052 välillä.
Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, merenpinta nousee. Korallit kuolevat, moni eläin- ja kasvilaji on uhattuna, luonnon monimuotoisuus köyhtyy. Maapallon ruoantuotanto on kriisissä, emmekä siltä välty Suomessakaan. Ilmastopakolaisuus lisääntyy. Silmien sulkeminen ei onnistu, vaikka haluaisi ajatella, ettei tämä koske meitä.
Tarvitaan päästöjen vauhdikasta pudottamista. Suomi on pieni, mutta vauras ja osaava. Meidän on tehtävä oma parhaamme. Tavoitteeksi on jo asetettu hiilineutraali Suomi. Sähkön tuotanto on Suomessa jo pitkälti hiilidioksidipäästöistä vapaata. Lämpö ja liikenne ovat vielä isoja kipukohtia.
Hallitus on antanut eduskunnalle historiallisen lakiesityksen, jolla kivihiilen käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa kielletään 1.5.2029<x-apple-data-detectors://10> lukien. Suomi on kivihiilestä luopumisessa eturintamassa.
Kivihiilikiellon lisäksi hallitus esittää biopolttoaineiden lisäämistä liikenteessä sekä biopolttoöljyn osuutta lämmityksessä ja työkoneissa. Liikenteessä käytettävien biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta kasvatettaisiin 30 prosenttiin vuonna 2029. Sähköautojen verotusta alennetaan. Lisäksi lämmitys- ja työkonepolttoaineiden sekä turpeen energiaverojen kiristämisestä esitetään osana ensi vuoden budjettia. Muutokset parantavat vähäpäästöisen ja uusiutuvan energian asemaa suhteessa uusiutumattomiin.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on koko maailman yhteinen tehtävä. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan. Suurimmat päästöjen alentamisen ja niiden kasvun hillitsemisen mahdollisuudet ovat Aasiassa. EU:n päästöt ovat alle kymmenesosa maailman päästöistä, mutta varhain teollistuneina maina meillä on taakkaa ja korostunutta vastuuta – onneksi myös osaamista!
Edelläkävijyys tuo Suomelle valtavan mahdollisuuden puhtaiden huipputeknologioiden kehittämisessä, kaupallistamisessa ja viennissä niille kasvumarkkinoille, joiden kehitys ratkaisee ilmastonmuutoksen.
Päättäjillä on tietenkin suurin vastuu. Tarvitaan lisää ratkaisuja, jotka tekevät tilaa puhtaiden teknologioiden synnylle ja leviämiselle. Voimme tehdä arjen ympäristöfiksuista valinnoista helpompia, ja jokainen voi tehdä jotain myös itse.
Ilmastonmuutoksen torjumisen rinnalla tarvitaan kokonaisvaltaista vastuuta ympäristöstä – myös luonnon monimuotoisuudesta, vesistöistä, luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja ympäristövastuuseen kasvattamisesta.
Ilmastopaneelin raportin lohdullisin viesti oli, että vielä ei ole liian myöhäistä.
Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on forssalainen opetusministeri (kok) ja entinen ympäristöministeri.
(Julkaistu: Forssan lehti 21.10.2018)