Maailman parhaat opettajat ovat Suomen vahvuus

Suomella on koulutuksessa vahvuuksia, jotka tekevät meistä edelleen hyvin kiinnostavan vertailussa muihin OECD-maihin. Tämän saimme jälleen huomata, kun yhdessä OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen kanssa edustimme Suomea opetusministereiden ja opettajajärjestöjen yhteiskokouksessa Edinburghissa.

Tässä muutama erityisesti opettajiin ja opettajuuteen liittyvä huomio:

– Korkeasti koulutetut opettajat on Suomen iso vahvuus. Opettajankoulutus on vahvasti tutkimukseen sidottua. Maisteritason akateeminen koulutus jokaisella peruskoulun opettajalla on edelleen kansainvälisesti harvinaista.
– Suomen opettajilla on vahva autonomia, pedagoginen vapaus, vapaus suunnitella, toteuttaa, kehittää. Meillä on olemattomasti kontrollia, ei myöskään kansallista testausta. Opettajat ovat itsenäisiä ammattilaisia ja jokapäiväisessä työssään koulutuksen uudistajia.
– Opettajan ammatti on sekä historiallisista että edellä mainituista syistä vetovoimainen ja arvostettu. Ikäluokan parhaat hakeutuvat opettajankoulutukseen. Suomalainen yhteiskunta arvostaa opettajia ja luottaa heihin.
– Opettajien korkea koulutus, pedagoginen vapaus sekä arvostus ja luottamus ovat ainutlaatuinen yhdistelmä, meidän peruskoulumme laadun ja hyvien oppimistulosten tae. Näitä kaikkia kolmea on suomalaisen yhteiskunnan vaalittava erittäin huolella.

Tässä kaksi huomiota erityisistä kehittämiskohdista, jotka tulivat hyvin esille kokouksessa:

– Opettajien ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet uran aikana. Maailman ennennäkemättömän nopea muutosvauhti oli kokouksen pääaiheita. Miten turvaamme opettajille mahdollisuuden oppia uutta ja kehittyä ammatissaan ja vastata uusiin, ohittamattomiin kysymyksiin, kuten digitalisaatio, monikulttuurisuus, populismi, valeuutiset ja monilukutaito? Suomessa teemme jo todella paljon opettajankoulutuksen jatkumon turvaamiseksi. Myös OECD oli sen huomannut. Suomessa uutta on Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma. Se on jo pitkällä. Hallitus panostaa opettajien osaamiseen 60 miljoonalla eurolla sellaista rahoitusta, jota ei ole ennen ollut. Kehittämisen keskiössä on juuri opettajien osaamisen kehittäminen koko työuran ajan, sirpaleisesta ja tarjontalähtöisestä täydennyskoulutuksesta suunnitelmalliseen, tarvelähtöiseen osaamisen kehittämiseen. Jokaiselle opettajalle ammatillisen kehittymisen mahdollisuus läpi työuran.

– OECD on vahvasti nostanut esiin myös yhteistyön lisäämisen merkitystä – niin arjessa opettajien välillä kuin koulujen välillä, kansallisesti ja kansainvälisesti. Yhteistyö vahvistaa laatua, avaa kehittymisen mahdollisuuksia ja helpottaa arjen jaksamista. Suomen uudet opetussuunnitelmat tuovat vahvasti uudenlaista ajattelua myös tähän. Yhteisopettajuus on jo arkea eri puolilla Suomea, opettajat opettavat työpareina tai tiimeinä ja luovat uudenlaista työnjakoa. Tässä on paljon hyvää! Uran alussa oleva opettaja voi opettaa yhdessä kokeneemman kollegan kanssa ja saada tukea uran alkumetreillä. Vastaavasti kokeneempi opettaja voi saada nuoremmilta apua uusiutumiseen haastavissa ja epävarmuutta aiheuttavissa uusissa asioissa, kuten vaikkapa digitalisaatiossa. Opettajien ei tarvitse kantaa huolia yksin, ja opettajien erilaiset vahvuudet saadaan käyttöön myös oppilaiden hyödyksi. Opetuksessa mennään jo vahvasti oppiainesiilojen yli, ilmiöpohjaisuuteen. Laajempien kokonaisuuksien hahmottaminen ja ymmärtäminen vahvistuvat. Uusi peruskoulu -ohjelman voimin levitämme tutoropettajamallia koko Suomeen. Valtionavustuksia haki jo heti ensimmäisellä hakukierroksella 80 prosenttia kunnista. Jokaiseen kouluun on mahdollistettu tutoropettaja, joka voi auttaa ja tukea toisia opettajia muutosten haasteissa, esimerkiksi digitalisaatiossa ja uusien opetussuunnitelmien käyttöönotossa. Mallin vahvuus on siinä, että uuden oppiminen ja tuki tulee kouluissa osaksi opettajan jokapäiväistä arkea. Tästä on jo hyviä kokemuksia, ja vastaanotto on ollut innostunutta. Lisäksi rahoitamme kokeiluja ja innovatiivista kehittämistä, ja Opetushallituksen yhteyteen on perustettu koulutuksen kehittämistä tukeva kokeilukeskus, joka toimii vahvasti tutkimuspohjaisesti.

Suomalainen peruskoulu uudistuu juuri nyt hyvin vahvasti kolmen tavoitteen kautta:
– Entistä oppijalähtöisempi peruskoulu. Autetaan jokaista lasta ja nuorta löytämään omat vahvuutensa ja huolehditaan koulutuksen tasa-arvosta.
– Maailman parhaat opettajat, maailmanluokan opettajankoulutus.
– Avoin, dynaaminen ja yhteistyötä korostava toimintakulttuuri.

Kuva: OECD