Lukeminen lisää empatiaa – hyvää lukutaitopäivää!
Harvoin mikään on yhtä aikaa niin hyödyllistä ja hauskaa kuin iltasatujen lukeminen. Siinä kylki kyljessä, unen rajamailla, luodaan perusluottamusta elämään ja vahvan lukutaidon pohja. Yhteiset lukuhetket lujittavat aikuisen ja lapsen välistä suhdetta, rentouttavat, lisäävät mielikuvitusta, sanavarastoa, tunnetaitoja ja empatiaa ja tukevat kaikkea oppimista. ”Lukevat lapset luovat ihmeitä”, on Astrid Lindgren sanonut.
Siksi on lohdutonta, että lapsille lukeminen vähenee. Lukutottumuksissa on käynnissä mullistus, jonka pitkäaikaisvaikutuksista tiedämme vielä kovin vähän. Lukemisen väheneminen näkyy jo oppimistuloksissa.
Tänään on YK:n kansainvälinen lukutaitopäivä. 91 prosenttia maailman 15–24-vuotiaista osaa jo lukea (vuonna 1970 osuus 77 %), mutta lukutaidon tasoon pitää kiinnittää yhä enemmän huomiota. Kriittisen ajattelun taidot tulevat yhä tärkeämmiksi.
Tutkimukset osoittavat, että ääneen lukemisesta hyötyy jo pieni vauva. Maailman paraskaan peruskoulu ei aina riitä kuromaan sitä eroa, joka syntyy jo ensimmäisinä elinvuosina. Lukeminen vaikuttaa suuresti lapsen kielellisiin taitoihin.
Lukukeskuksen tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista vanhemmista lukee lapsilleen, mutta lukeminen on vähentynyt vuosi vuodelta. Pienten lasten vanhemmista noin 70 prosenttia kertoi lukevansa lapselle vähintään kerran päivässä.
Lukutaito on pitkään eriytynyt ja oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvaneet, joka näkyy mm. PISA-tutkimuksen tuloksissa. Erot näkyvät jo ensimmäisellä luokalla. Erityisesti heikommista kotitaustoista ponnistavat lapset hyötyisivät kovasti laadukkaasta varhaiskasvatuksesta, jossa saduilla ja lukemisella on iso rooli.
Lukemisen hyödyt ovat kiistattomat. Lukutaito on edellytys sujuvaan elämään, arkeen ja osallistumiseen. Se avaa ovia itsetuntemukseen. Lukutaidosta riippuu vahvasti kaikki uuden oppiminen, se on yhteydessä oppimistuloksiin ja elämässä pärjäämiseen. Lukeminen vahvistaa kykyä tuntea empatiaa ja ymmärtää eri tavalla ajattelevia. Se kasvattaa näköaloja ja yleissivistystä.
Lukutaidolla on myös suuri yhteyskunnallinen merkitys. Lukutaito on ihmisoikeus, joka tukee tasa-arvoa, rauhaa, kehitystä ja demokratiaa. Sillä on myös vaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on taata kaikille tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuudet.
Lukutaidon merkitys kasvaa, mutta taso heikkenee. Suomi on yhä yksi maailman parhaiden lukijoiden maista, mutta nuorten oppimisvertailuissa lukutaidon hiipuminen näkyy selvästi. Heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt ja huippulukijoiden määrä vähentynyt. Erityinen huoli on pojista. Joka kymmenes peruskoulun päättävä nuori ei osaa riittävän monipuolisesti lukea voidakseen pärjätä toisen asteen opinnoissa ja elämässä. Viime vuosina onkin alettu kehittää arviointia ja puhua ”osaamistakuusta”, joka kattaisi vahvat perustiedot ja -taidot.
Älypuhelin on helppo ja kiistaton syyllinen lukuharrastuksen hiipumiselle. Lukukeskuksen tutkimuksessa syiksi lukemisen vähenemiseen mainitaan myös entistä kiireisempi vapaa-aika ja elämä, suoratoistopalvelut, tietokonepelit ja harrastukset. Viihtyminen voi tuntua vaivattomalta kännykän ja pädin kanssa, ärsykkeet tulevat nopeammin. Aikaa ei kuitenkaan voi pysäyttää eikä kännyköitä kokonaan kieltää, siksi lukemisen edistämisessä on oltava luova.
Käynnistimme viime hallituskaudella kansallisen lukutaitofoorumin, joka kokosi ammattilaiset pohtimaan lukemisen edistämistä uusin keinoin ja laajalla yhteistyöllä. Syntyi Lukuliike, joka on laajalle levinnyt ja saanut hyvän vastaanoton.
Onkin virkistävää, että kerrankin on aihe, joka ei juuri jaa mielipiteitä. Lukemisen edistäminen koetaan tärkeäksi puoluekannasta riippumatta ja kaikkialla yhteiskunnassamme.
Unelmoin siitä, että lasten lukemisen edistäminen olisi koko Suomen yhteinen tehtävä. Se alkaa kodeista, mutta kuuluu meille kaikille.