Sotesta tuli hallintouudistus, jossa ihminen unohtui
Kun pieni uusi elämä ilmoittaa tulostaan, jo joka toinen suomalaisperhe hankkii yksityisen sairauskuluvakuutuksen. Suomi on taatusti yksi maailman parhaista maista syntyä, mutta vanhempien luottamus horjuu, saako pikkupotilas tarpeeksi nopeasti apua vaikkapa korvatulehduskierteeseen.
Terveysvakuutuksia ottavat yhä useammin myös eläkeläiset. Kun työterveyshuollon palveluiden asiakkuus loppuu, ei haluta jäädä jonottamaan lääkäriaikaa kuukausikaupalla.
Nämä valinnat ovat inhimillisiä. Jokainen haluaa läheisilleen ja itselleen turvaa.
Sote-uudistuksen piti ratkoa luottamusongelmia julkiseen terveydenhuoltoon. Alkuperäisiä tarkoituksia suurelle uudistukselle oli kaksi: nopeuttaa hoitoonpääsyä ja varmistaa rahojen riittäminen ikääntyvässä Suomessa.
Nyt eduskunnassa käsittelyssä oleva esitys ei toteuta kumpaakaan näistä tavoitteista.
Hallituksen lakipaketti on 1500 sivua, mutta sieltä ei löydy keinoja, joilla ihminen pääsisi nopeammin hoitoon.
Se ei tuo mukanaan yhtään uutta lääkäriä, hoitajaa tai sosiaalityöntekijää. Se ei myöskään automaattisesti tuo parempaa työn organisointia, työhyvinvointia eikä johtamista. Lääkäri- ja hoitajapula on todellinen jo Kanta-Hämeessäkin. Panostaminen ammattilaisten jaksamiseen ja hoitoalan vetovoimaan on tärkeää. Assi-sairaalaan on ladattu kovasti odotuksia, että modernit puitteet houkuttelisivat osaajia.
Suomi velkaantuu, ja julkiset menot paisuvat. Sote-uudistus ei hillitse terveydenhuollon kustannusten kasvua, päinvastoin. Hallitus aikoo käyttää yksistään muutoskustannuksiin 3-4 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Maakuntamalli tuo uuden hallinnon portaan ja lisää byrokratiaa.
Kannustimia tehokkuuteen uudistuksessa ei ole. Laskun maksavat veronmaksajat kiristyvinä veroina. Hallitus kaavailee jo uusia veroja, joista maakuntavero on yksi. Verottamalla Suomi nousuun?
Hallituksen ideologinen yritysvastaisuus on uudistuksen suurimpia ongelmakohtia. Palvelujen laatu ja saatavuus kärsivät, kun luontevia jo olemassaoleviakin kumppanuuksia puretaan.
Lakiesitys on jopa ajamassa alas Tekonivelsairaala Coxan, Sydänsairaalan ja Fimlabin tuloksekkaat ja asiakastyytyväisyyttä niittäneet palvelut. Sitä ei saa päästää tapahtumaan.
Nyt joku kysyy aivan oikein, että mitä sitten pitäisi tehdä. Ensimmäinen askel olisi lakata hallinnon rakentaminen ja keskittyä hoitoa ja hoivaa tarvitseviin ihmisiin. Suomi ei tarvitse uutta hallinnon tasoa; eri puolilla Suomea voidaan muodostaa toimivia yhteistyöalueita ilman maakuntahimmeleitäkin. Katse pitäisi palauttaa siihen, miksi uudistus tarvittiin: hoitojonojen purkamiseen ja turvaamaan rahojen riittäminen.
Hallintoa tärkeämpää ovat tulokset: nopea lääkäriin pääsy, ihmisten mahdollisuus vaikuttaa palveluihinsa sekä hoidon ja hoivan vaikuttavuus. Me kiristäisimme hoitotakuuta, hyödyntäisimme teknologiaa ja ottaisimme rohkeammin käyttöön palveluseteleitä hoitojonojen purkamiseen. Panostaisimme koulutukseen ja lääkäreiden, hoitajien ja sosiaalialan ammattilaisten työn parempaan organisoitiin ja työhyvinvointiin.
Naapurissa Päijät-Hämeessä sote-uudistus tehtiin jo. Lahdessa kiireettömän lääkäriajan saa jopa samalle tai seuraavalle päivälle, kun monissa muissa kaupungeissa joutuu odottamaan jopa kuukauden tai ylikin.
Jos hallituksen sote-uudistus hyväksytään nyt esitetyssä muodossaan, se tulee kasvattamaan terveyseroja ja eriarvoisuutta. Ne joilla on varaa, ottavat yhä innokkaammin vakuutuksia. Jonoon jäävien pienituloisten, työttömien, pitkäaikaissairaiden ja eläkeläisten palvelut heikkenevät.
Tätä viestiä ei välttämättä haluta kuulla, koska moni on koko sote-uudistukseen niin kyllästynyt. Kiire tai uudistusväsymys eivät kuitenkaan ole syy hyväksyä huonoa.
Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on Kokoomuksen hämäläinen kansanedustaja.
Julkaistu Hämeen Sanomissa 29.5.2021