Tästä syystä hallitus ei peräänny, vaikka on lakkoja
”On siirrytty pysyvästi velkaperusteiseen ylläpitoon”, kuvasi pian väistyvä tasavallan presidentti Sauli Niinistö viimeisissä valtiopäivien avajaisissa. Suomen talous ei ole kasvanut kunnolla 16 vuoteen. Hyvinvointimme on jo vuosikausia perustunut isolta osin lainarahaan. Joka kahdeksas valtion käyttämä euro on velkaeuro.
Hallitus kuunteli yhä synkentyneitä madonlukuja valtiovarainministeriön johdolla tällä viikolla. Tehtävä on – tai joudumme EU:n tarkkailuluokalle, liiallisen alijäämän menettelyyn.
Katse muihin Pohjoismaihin paljastaa, kuinka paljon heikompi on työllisyysasteemme, talouskasvumme ja elintasomme kehitys. Julkisen velan ja alijäämien suuruudessa voitamme naapurimme. Tie ei ole oikea.
Moni on tällä viikolla kysynyt, miksi hallitus ei peräänny, vaikka maassamme on lakkoja. Sitä vaihtoehtoa meillä ei ole. Suomi ei voi enää jättää tekemättä työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistuksia, jotka korjaavat taloutemme suuntaa. Nyt käsittelyssä olevat korjausliikkeet eivät ole radikaaleja. Ne ovat muissa Pohjoismaissa jo jokapäiväistä arkea, tehty vuosikymmeniä sitten.
Esimerkiksi käy lakko-oikeus. Suomen nykyinen työrauhalainsäädäntö on vuodelta 1946. Se on luotu aivan erilaiseen Suomeen. Esitettävät muutokset ovat hyvin maltillisia naapurimaihin verrattuna. Hallitus ei rajoita millään tavalla työntekijöiden oikeutta lakkoilla omien työehtojensa puolesta omasta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa. Hallituksen esitys koskee poliittisia lakkoja. Ruotsissa oikeuskäytännön mukaan poliittiset lakot voivat olla vain hyvin lyhytkestoisia, tunnin tai kaksi. Saksassa poliittiset lakot ovat kokonaan kiellettyjä. Suomessa poliittiset lakot olisivat jatkossa sallittuja vuorokauden mittaisina. Lakko-oikeus säilyy, mutta Suomi on demokratia, jossa vaaleissa valitut päättäjät päättävät, eivät liitot.
Suomen pitää olla maa, johon uskaltaa investoida, jotta työpaikkoja syntyy. Pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei pidetä pystyssä ilman pohjoismaista työllisyysastetta. Siksi hallituksen politiikka perustuu työlinjaan: teemme kaikin keinoin töitä uusien työpaikkojen syntymisen ja suomalaisten työllistymisen eteen. Lähtökohdan on oltava se, että jokainen työikäinen ja työkykyinen osallistuu.
On suuri menetys, että työmarkkinaosapuolet ei ole vuosikymmenten saatossa päässeet sopimusteitse yhteisymmärrykseen suomalaisen työelämän kehittämisestä. Koko viime kaudenkin istuivat työryhmät ilman tuloksia.
Meillä ei ole mahdolllisuutta jättää päättämättä. Suomalaiset ovat hereillä ja ymmärtävät. Kaikki haluamme pitää kiinni siitä, että Suomi on kestävästi rahoitettu, huolta pitävä pohjoismainen hyvinvointivaltio myös tulevaisuudessa.
Loppuun kiitos presidentinvaaleista. Kilpailu oli reilu ja jätti hyvän jäljen. Kiitos äänestäjille ja vaalityötä tehneille. Suomi voitti!
Teksti on julkaistu Forssan lehdessä 17.2.2024.