Hallitus ei mene eläkeläisten kukkarolle

Suomi on vaarallista vauhtia velkaantuva hyvinvointiyhteiskunta. Muita Pohjoismaita hitaampi kasvu ja matalampi työllisyysaste ovat johtaneet muita Pohjoismaita suurempaan julkisen talouden alijäämään ja korkeampaan velkavuoreen.

Pohjoismaista hyvinvointivaltiota ei voida ylläpitää ilman pohjoismaista työllisyysastetta. Väestömme ikääntyy ja syntyvyys alenee. Siksi on uskallettava puhua suoraan: jokaisen työikäisen pitäisi  osallistua ja olla töissä omien kykyjensä ja voimiensa mukaan. Työ tulee ennen sosiaaliturvaa. Tämän sanominen ääneen ei ole vaikeaa Ruotsissa, miksi se olisi sitä Suomessa?

Hallituksen talouspolitiikka perustuu pohjoismaiselle työn linjalle. Se tähtää työllisyysasteen, työssäkäyvien määrän ja tehtyjen työtuntien määrän nostamiseen. Suomeksi se tarkoittaa enemmän työtä ja verotuloja ja vähemmän sosiaaliturvamenoja.

Siksi tarvitaan työlainsäädännön uudistamista ja laajempaa paikallista sopimista. Tavoitteena on madaltaa työllistämisen riskiä ja parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä, mikä johtaa uusien työpaikkojen syntyyn. Työnteon kannustinloukkuja puretaan uudistamalla sosiaaliturvaa ja keventämällä työn verotusta. Samaan aikaan hallitus korjaa työvoimapalveluita, jotta avoimet työpaikat ja työnhakijat kohtaisivat helpommin ja työpaikkansa menettäneet saisivat nopeammin uuden alun.

Joku pitää linjaa kovana, mutta sitä se ei ole. Muissa Pohjoismaissa sama on tehty jo vuosia ellei vuosikymmeniä sitten – usein sosiaalidemokraattien johdolla.

Samaan aikaan hallitus panostaa myös mielenterveyspalveluihin, tuo eduskuntaan nuorten terapiatakuun ja purkaa esteitä osatyökykyisten työllistymiseltä. Tarvitsemme jokaisen työpanosta.

Valtiovarainministeriö arvioi jo ensimmäisenä vuonna voimaan astuvien vero- ja sosiaaliturvamuutosten tuovan 60 000 – 65 000 uutta työllistä. Se on suuri määrä. Moninkertainen siihen nähden, mihin edellinen hallitus pystyi koko kaudellaan.

Leikkauksia on pyritty kohdentamaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti niin, että ne eivät kohdistuisi kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Vaikutuksia esimerkiksi lapsiperheisiin on lievennetty valmistelun aikana. Sosiaaliturvan indeksijäädytysten ulkopuolelle rajattiin toimeentulotuki, vammaisetuudet ja yksinhuoltajaperheiden elatustuki. Leikkaukset eivät kohdistu myöskään eläkkeisiin tai veteraanien rintamalisiin.

Hallituksen tavoitteena on työhön kannustava pohjoismainen sosiaaliturva. Työnteko on kestävin tapa vähentää eriarvoisuutta ja lapsiperheköyhyyttä. Se on myös ainoa keino turvata huomisen hyvinvointivaltio.

Vihreät esittävät eläkkeiden leikkaamista. Se ei ole hallituksen linja. Vihreiden leikkuri iskisi jo vähän yli tuhannen euron työeläkkeisiin. Lopuksi lyhyesti paikallisasiaa: eduskunnan vt2-ryhmä järjestäytyi uudelle kaudelle. Perustin ”kakkostieryhmän” viime kaudella ja toimin ensimmäisenä puheenjohtajana. Nuija siirtyi nyt ministerinimitykseni jälkeen Lehtisen Ramille, ja edunvalvonta jatkuu vahvalla yhteistyöllä hallituspuolueina.

Teksti on julkaistu Forssan lehdessä 28.10.2023.


« »