Kohti lapsiystävällisempää Suomea

Suomeen syntyy kovin vähän lapsia. Humppilan pieni vauvabuumi, 12 lasta tammi-kesäkuussa, on seutukunnallinen valonpilkahdus, mutta valtakunnallisesti syntyneiden vauvojen määrä on 1900 alkaneen mittaushistorian matalin. Se tulee vaikuttamaan aivan kaikkeen: kouluverkkoon, harrastusjoukkueisiin, yleiseen katukuvaan ja elämäniloon, työvoiman saatavuuteen, pitkällä aikavälillä jopa eläkejärjestelmän kestävyyteen.

Lapsettomuus koskettaa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa suomalaista. Kaikkien ei tarvitse haluta lapsia, mutta moni on lapseton haluamattaan.
Hallitus on sitoutunut edistämään lapsimyönteisen yhteiskunnan rakentamista ja tunnistamaan lapsiperheiden monimuotoisuuden. Esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmämme huomioi edelleen huonosti erilaiset perheet, etenkin monet vuoroasumiseen liittyvät kysymykset on ratkaistava.

Hallitus laatii kautensa aikana väestöpoliittisen selonteon, jossa tarkastellaan lapsiperheiden hyvinvointia, toimeentuloa, työnteon ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä tahattomasti lapsettomien tilannetta. Vaikka perhetoiveet ovat hyvin yksityinen asia, missä valtiolla ei – onneksi – ole roolia, voimme silti miettiä, millainen lapsiystävällinen Suomi voisi tulevaisuudessa olla ja mitkä toimet ehkä vaikuttaisivat positiivisesti syntyvyyteen ja suomalaisten perhehaaveiden toteutumiseen.

Seuraamme tiiviisti perhevapaauudistuksen vaikutuksia. Kehitämme järjestelmää tarvittaessa edelleen, jotta se huomioi lapsen edun, parantaa vanhemmuuden ja työelämän tasa-arvoa, lisää joustoja perheiden arjessa.

Hyvä tavoite on, että kasvatus- ja hoivavastuu jakautuu tulevaisuudessa nykyistä tasaisemmin vanhempien välillä. Hallitus tulee kohdistamaan raskaus- ja perhevapaaseen perustuvan syrjinnän ehkäisyyn tehokkaampia keinoja.

Lapsiperheiden matalan kynnykset palvelut tuovat turvaa, kun perheen perustamista harkitaan. Hedelmöityshoitojen saatavuutta tulee parantaa. Hallitus haluaa entisestään kehittää neuvola- ja kouluterveydenhuoltojärjestelmiä. Erityistä huomiota kiinnitämme neuropsykiatrisesti oireilevien (nepsy) lasten palveluihin ja tukeen.

On tärkeää kehittää työnteon ja perhearjen yhteensovittamista tukevia palveluita tavalla, joka huomioi erilaiset perhetilanteet ja muun muassa vuorotyön. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen, koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan ja lomien aikaisen hoidon ja harrastusten saatavuuteen kiinnitetään huomiota, jotta lapsiperheiden vanhemmilla olisi paremmat mahdollisuudet sovitella työtä ja hyvää arkea.

Tulevat vuodet ovat tiukkoja valtiontaloudessa, ja säästöjäkin joudutaan tekemään. Hallituksen tavoitteena on, että lapsiperheköyhyyttä voitaisiin vähentää sillä, että mahdollisimman moni vanhempi olisi töissä.

Vaikka julkisen talouden tila on vaikea ja hallitusneuvotteluissa jaettiin lähinnä niukkuutta, lapsilisä nousee jo ensi vuonna alle kolmevuotiaiden lasten perheissä, yksinhuoltajaperheissä ja monilapsisissa perheissä.

Suomi on kaikin mittarein lapsiperheille hyvä maa. Annetaan sen näkyä. Tämän eteen teen töitä sosiaaliturvasta ja tasa-arvosta vastaavana ministerinä.

Teksti on julkaistu Forssan lehdessä 19.8.2023.


« »