Liikkumisen iloa
Hallitusneuvottelut ovat tätä kolumnia Säätytalolta kirjoittaessani herkässä vaiheessa, joten kirjoitan toisesta aiheesta, liikkumattomuudesta.
Vain kolmannes lapsista ja nuorista liikkuu riittävästi. Korona syvensi alenevaa trendiä. Liitu-tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten liikkumismäärät eivät ole palanneet koronasulkuja edeltäneelle tasolle. Harrastuksen polku katkesi monilta. Nyt tarvittaisiin ”etsivää seuratyötä” houkuttelemaan lapset takaisin seuroihin ja joukkueisiin.
Liikkumisella on iso yhteys paitsi fyysiseen jaksamiseen, myös mielenterveyteen, oppimiseen ja kaverisuhteisiin. Liikunnan edistäminen on myös kiusaamisen ja yksinäisyyden torjumista.
Kodeilla on iso rooli. Liikkuva elämäntapa periytyy vahvasti. Liikkuvasta lapsesta kasvaa hyvinvoinnistaan huolta pitävä aikuinen. Yksi hyvä ehdotus on ollut pallo äitiyspakkaukseen. Yhteiskunnalla – ja erityisesti kunnilla, joiden tehtäviin kuuluvat niin päiväkodit, koulut kuin vapaa-ajan palvelutkin – on iso vastuu katsoa sen perään, että liikkumisen iloa voivat päästä kokemaan ihan kaikki lapset. Pienituloisissa perheissä arjen kallistuessa lasten harrastuksista on jo jouduttu tinkimään.
Kaikkein vaikeinta on muuttaa kulttuuria ja elämäntapaa, mutta ratkaisuja silti on: tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään, päiväkotien ja koulujen pihat liikkumiseen kannustaviksi ja yhteistyötä urheiluseurojen kanssa. Turussa on pilotoitu hienoa mallia liikuntasetelistä, jonka tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle peruskoululaiselle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.
Aikuisten liikkumattomuus on käsillämme oleva terveyspommi. Kasvavien sote-kustannusten lisäksi liikkumattomuuden hinnaksi on arvioitu noin 7 miljardia euroa vuosittain sairaus-, työpoissaolo- ja sairaseläkekustannuksina.
UKK-instituutin, Maanpuolustuskorkeakoulun, Puolustusvoimien ja kahden yliopiston tutkimus oli karu herätys: suomalaisten miesten kestävyyskunnon rapistuminen on johtamassa syvenevään työvoimapulaan fyysistä kuntoa vaativissa ammateissa. Mistä tulevaisuudessa poliisit ja sotilaat?
Viime vuosina on yhä paremmin ymmärretty liikunnan yhteys mielen hyvinvointiin. Nuorten mielenterveysongelmien kasvun taustalla vähintään yksi osa selitystä on liikunnan väheneminen.
Ja sitten sote-pommi! Liikunnan ja toimintakyvyn edistämisellä voidaan säästää sote-kustannuksia. Ennen kaikkea sillä parannetaan itsenäisen, hyvän elämän edellytyksiä ja elämänlaatua. Liike on lääke. Hyvinvointialueuudistuksen yksi korjausta vaativa kohta on liian vähäinen huomio ennaltaehkäisyyn: sairauksien hoitamisesta terveyden edistämiseen.
Liikkumattomuus on esimerkki ilmiöstä, joka ei ratkea laeilla. Motivaatiota ei voi pakottaa, ja rahallakin voidaan vain luoda edellytyksiä. Tarvitaan laajempi kulttuurin muutos, liikkumisen ilon palautus ja ehkä myös ajatuksen hitunen siitä, että jokaisella aikuisella on myös omaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan.
Liikkumisen iloa voi nyt etsiä ulkoilmasta, kevät on kauneimmillaan. Piha- ja puutarhatyötkin lasketaan!
Teksti on julkaistu Forssan Lehdessä 27.5.2023.