Tag Archive: Koulutus

Arktisen alueen tiedeministerikokouksessa Washingtonissa 26.-29.9.2016

Aloitan tämän Washington-päivitykseni jännittävimmällä yksityiskohdalla: tapasin yllättäen Michelle Obaman Valkoisessa talossa! Olimme tulossa tapaamiseen First Ladyn kabinettipäällikkö Tina Tchenin kanssa, aiheena tasa-arvo ja tyttöjen koulutusmahdollisuudet. Meidät johdatettiin West Wingin ja Valkoisen talon pohjakerroksen läpi kohti East Wingiä – ja siinä hän oli! First Lady tuli ystävällisesti kättelemään ja tervehtimään ja toivotti onnistunutta vierailua. Hän oli juuri niin karismaattinen kuin olin ajatellut, erinomainen esikuva kenelle tahansa.

Lue lisää

Uusi kehittämislukioverkosto rakentaa tulevaisuuden lukiota!

Huomenna juhlimme ylioppilaita. Valkolakki on sivistyksen symboli. Se on hieno hetki elämää ja suuri saavutus.

Lukio elää uudistusten aikaa. Ensi syksynä ylioppilaskokelaat kirjoittavat ensimmäiset koeaineet sähköisesti. Kevääseen 2019 mennessä koko ylioppilastutkinto sähköistetään. Ylioppilastutkinnon uudistaminen muuttaa nopeaa vauhtia myös lukioiden oppimisympäristöjä digitaalisiksi.

Ensi syksynä voimaan astuvat uudet lukion opetussuunnitelmat painottavat laaja-alaisen yleissivistyksen rinnalla tieto- ja viestintäteknologista osaamista, monilukutaitoa, kielten ja kulttuurien ymmärrystä ja kriittistä ajattelun taitoa. Uusi lukion tuntijako tuo lukioiden opintotarjontaan ensimmäistä kertaa myös oppiainerajat ylittävää opetusta, kun uudet teemakurssit otetaan käyttöön.

Lue lisää

Kannatan kuormittavista pääsykokeista luopumista

VATT teki tänään mielenkiintoisen avauksen.

Esityksessä on erittäin paljon järkeä! Minäkin kannatan luopumista kuormittavista pääsykokeista.

VATT:n johtopäätökset pääsykoejärjestelmästämme ja sen tehottomuudesta ovat samat hallituksen kanssa ja tukevat käynnistämiäni uudistuksia, joilla vauhditetaan pääsyä korkeakouluopintoihin, vähennetään välivuosien määrää ja hyödynnetään nykyistä paremmin ylioppilastutkintoa osana pääsykokeita.

Nykyinen järjestelmämme ei nykymuodossa enää toimi. Nuoret aloittavat opinnot korkeakouluissa myöhemmin kuin muissa Euroopan maissa – vain kolmannes uusista ylioppilaista aloittaa opinnot heti korkeakouluissa, vaikka lähes 80 prosenttia uusista ylioppilaista hakee jatko-opintoihin. Toisen asteen jälkeen jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on kasvanut usean vuoden ajan  (lähde: Tilastokeskus).

Lue lisää

Vastaus välikysymykseen 6.4.2016

Arvoisa puhemies!

Kiitän oppositiota tämän välikysymyksen esittämisestä.

Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Kansallisrunoilijamme kirjoitti Maamme-laulun sanoihin köyhästä maasta. 2000-luvun alussa, kun talous kohisi ja vienti veti, ajatus köyhästä Suomesta oli vieras. Noiden hyvien vuosien mentyä olemme kahdeksassa vuodessa kaksinkertaistaneet velkataakkamme. Olemme jääneet talouskasvussa Kreikan kanssa Euroopassa perää pitelemään. Niukkuus on palannut yhteiskuntamme keskeiseksi elementiksi, vaikka sadan vuoden takaiseen köyhyyteen sitä ei verrata voikaan.

Lue lisää

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kehysriihen päätöksistä: Koulutusta ja tutkimusta suojeltiin säästöiltä

Tiedote 5.4.2016

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kehysriihen päätöksistä:
Koulutusta ja tutkimusta suojeltiin säästöiltä

Hallitus suojeli koulutusta ja tutkimusta uusilta säästöiltä, kertoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

”Suomi on erittäin vakavassa taloustilanteessa, ja nyt kaikkein tärkeintä on vahvistaa uskoa Suomeen ja vahvistaa julkista talouttamme. Hallitus on joutunut päättämään uusista 370 miljoonan euron säästöistä velkaantumisen pysäyttämiseksi. Vaikeista päätöksistä huolimatta onnistuimme suojelemaan koulutuksen ja tutkimuksen uusilta säästöiltä. Se oli ainoa oikea valinta”, Grahn-Laasonen toteaa.

Lue lisää

Lukion kokeilut turvaavat yleissivistyksen

Lukio on pitkään näyttänyt suuntaa koulutuksemme kehittämiselle. Ensi syksynä lukioissa järjestetään ensimmäiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset, pedagogisessa uudistamisessa ja digitaalisten oppimisympäristöjen käytössä on otettu isoja harppauksia.

Silti mieliin hiipi huoli siitä, onko lukion uudistumisen vauhti nopeasti muuttuvassa maailmassa riittävä. Viime hallituskaudella lukion uudistaminen jäi kosmeettiseksi. Uusi lukion tuntijako tuo vain pieniä muutoksia lukioiden arkeen, vaikka valtaosa asiantuntijatyöryhmän jäsenistä kannatti rohkeampaa uudistamista.

Lue lisää

Professorit ovat oikeassa

Professorit ovat oikeassa. Ei ole kenenkään mielestä hyvä tilanne, että koulutuksesta ja tutkimuksestakin leikataan. Ei kukaan muukaan yhteiskunnassamme toivo, että heiltä leikataan, eikä kukaan ole iloinen siitä, että joutuu leikkauksia tekemään.

Otamme tänäkin vuonna uutta velkaa noin viisi miljardia palveluiden ja hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Talouskasvu on heikkoa, ja työttömien määrä lähestyy jo neljääsataatuhatta. Suomen luottoluokitus laski eilen. Komissio lähetti hallitukselle kirjeen, jossa varoitettiin talouden alamäen jatkuvan.

Lue lisää

Vastaus välikysymykseen koulutusleikkausten vaikutuksista kasvuun, koulutukselliseen tasa-arvoon ja osaamistasoon

Arvoisa puhemies,

Olemme saaneet syntyä Suomeen, joka on yksi maailman parhaista maista oikeastaan kaikilla mittareilla. Edelliset sukupolvet – meidän vanhempamme, isovanhempamme ja sukupolvet ennen heitä – tekivät kovasti töitä, jotta meillä olisi enemmän mahdollisuuksia kuin heillä aikoinaan oli.

Suomi on nyt erittäin vaikeassa tilanteessa. Valtionvelka kasvaa, talous ei. Menot ylittävät tulot. Rahat eivät riitä kattamaan hyvinvointiyhteiskuntaa sen hyvinä aikoina kasvaneessa laajuudessa. Kilpailukykymme – pärjäämisemme globaalissa kilpailussa – on romahtanut. Työttömyys kasvaa nopeimmin koko Euroopassa. Se lisää toivottomuutta ja pahaa oloa.

Lue lisää

Jotta voi katsoa pieniä ihmisiä silmiin

Yhteiskunta ei ole lahja vanhemmiltamme, vaan lainassa lapsiltamme. Edelliset sukupolvet, meidän vanhempamme ja isovanhempamme ja sukupolvet ennen heitä, tekivät kovasti töitä, jotta meillä asiat olisivat paremmin. Saimme syntyä Suomeen, joka itsenäistyi, kehittyi ja nousi yhdeksi maailman parhaista maista oikeastaan kaikilla mittareilla.
Olemmeko ensimmäinen sukupolvi, joka ei tavoittele parempaa lapsilleen?

Valtion velka kasvaa, talous ei. Tulot ylittävät menot. Raha ei riitä kattamaan hyvinvointiyhteiskuntaa sen hyvinä aikoina kasvaneessa laajuudessa. Kilpailukykymme – pärjäämisemme globaalissa kilpailussa – on romahtanut. Työttömyys kasvaa nopeimmin koko Euroopassa. Se lisää toivottomuutta ja pahaa oloa. Uudistumiskykymme yskii.

Lue lisää

Maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta

Insinööri -lehti 20.8.2015

Yhteiskunnan kova muutosvauhti näkyy myös insinöörien työssä. Työnkuvat muuttuvat. Alalle syntyy uusia, lisää luovuutta ja erilaista osaamista vaativia töitä.

Digiaika edellyttää yritysten ja prosessien digitalisointia, teollinen internet tarvitsee osaajia. Herääminen ilmastonmuutokseen taas edellyttää yhä puhtaampia keinoja energiantuotantoon ja kasvava jäteongelma moderneja kiertotalousratkaisuja.

Näiden alojen osaaminen on Suomessa maailman huippua. Menestystarinoiden lomassa olemme saaneet kokea myös raskaita uutisia, viimeisimpänä Microsoftin heinäkuinen päätös irtisanoa Suomessa yhteensä 2 300 työntekijää. Tällaisessa tilanteessa, pitkittyneen taantuman keskellä, Suomen uudistumiskyky punnitaan.

Lue lisää