Hämeen Sanomat

Lapsitoiveet todeksi

Suomeen syntyy historiallisen vähän lapsia. Syntyvyys on vähentynyt jo kuutena vuonna peräkkäin. Viime vuonna lasku jyrkkeni entisestään. Kanta-Häme kärsii väkilukutappiosta, ja etenkin pienemmissä kunnissamme väestörakenne on pahasti kallellaan.

Kolmekymppisenä näen lähelläni perheitä, joissa lapsilukutoiveet eivät täyty eri syistä. Aina lapsia ei tule, vaikka toivoisi enemmän kuin mitään muuta maailmassa. Kaikki eivät tahdo lapsia, ja myös se on hyväksyttävä valinta. Toisinaan ongelma on kohtaannossa; ei ole kumppania, jonka kanssa toiveita täyttää. Joskus vuodet vain vierivät, aika loppuu. Tutkijat kuvaavat myös muuttoliikkeen ja koulutusrakenteen muutoksia. Naiset kouluttautuvat ja muuttavat kaupunkeihin.

Lue lisää

Emme me ihmiset ole niin kovin erilaisia

Kolumni 30.8.2015

Suomi on koko historiansa ajan saanut vaikutteita toisista kulttuureista. Suomeen on tultu, ja täältä on lähdetty. Suomi on ollut myös apua vastaanottava maa.

Nykyinen hyvinvointimme – se, että nyt läpikäytävistä vaikeuksistakin huolimatta olemme yksi maailman vauraimmista maista – on avoimen ja kehityshakuisen politiikan ja kansainvälistymisen seurausta. Olemme oppineet muilta ja vieneet omaa osaamistamme ympäri maailmaa. Uudet kulttuurit ja ideat ovat vaihtaneet paikkaa.

Lue lisää

Uuden ajan ympäristöpolitiikkaa

Hämeen Sanomat 10.10.

Takana on kaksi viikkoa ympäristöministerinä. Tehtävä on tärkeä, sillä työtä tehdään tulevia sukupolvia varten. Ympäristön ja ilmaston voimme pilata vain kerran. On meidän valintamme, millaista ilmaa jälkeemme tulevat hengittävät, millaisten luonnonilmiöiden kanssa he kamppailevat, millaiset ovat mökkirannat täällä Suomessa ja mitä eläimiä on jäänyt jäljelle, miten olemme käyttäneet maailman hupenevat luonnonvarat.

Ympäristöpolitiikan ongelma on, että siitä on tullut marginaalihommaa. Olet joko ympäristöihminen tai et ole, tuntuu ettei ole mitään siltä väliltä. Ympäristökysymyksiin liittyy paljon syyllisyydentuntoa ja syyllistämistäkin. Helpompi olisi olla ajattelematta koko asiaa.

Lue lisää

Eurooppa ei voi katsoa vierestä

Hämeen Sanomat 8.8.2014

Ukrainan kriisi on vienyt Eurooppaa takaisin kohti kylmän sodan aikaista vastakkainasettelua. Turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut arvaamattomalla tavalla lyhyessä ajassa. Väkivaltaisuudet Itä-Ukrainassa jatkuvat, Venäjä ei ole vaikuttanut separatisteihin, vaikka olisi voinut, lännen pakotteet kovenevat ja Venäjä on vastaamassa samalla mitalla. Toteutuessaan rajut vastapakotteet olisivat kipeä isku suomalaiselle elinkeinoelämälle.

Jo ennen kriisin syvenemistä tasavallan presidentin järjestämän ulko- ja turvallisuuspoliittisen Kultaranta-keskustelun muistiinpanoista löytyvät analyysit uudenlaisesta Venäjästä: samaan aikaan vahva ja heikko, antieurooppalainen, sisäänpäin kääntynyt ja nationalistinen. Mietteissä oli tuolloin ja on edelleen, kuinka pitkälle Venäjä on laskenut, että se voi tällä tiellä mennä.

Lue lisää

Kultarannassa keskustellaan tulevaisuudesta

Hämeen Sanomat 6.6.2014

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi tulevana sunnuntaina ja maanantaina toista kertaa korkean tason ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelutilaisuuden Kultarannassa. Saan kunnian olla mukana, ja odotukset ovat korkealla.

Aiheet eivät voisi olla kuumempia: Venäjän kehitys, Euroopan tilanne sekä Suomen puolustuksen kehittäminen. Avauskeskustelun otsikko on: ”Karhu on herännyt, entä Suomi?”. Presidentti on toivonut keskustelua myös Suomen taloudellisesta ja yhteiskunnallisesti uudistumiskyvystä.

Lue lisää

Säästöt kirpaisevat, mutta ne piti tehdä

Hämeen Sanomat 28.3.2014

Helppoja ratkaisuja ei enää ollut. Hallitus oli tehnyt välttämättömiä talouden sopeuttamispäätöksiä – suomeksi leikkauksia ja veronkiristyksiä – aiemmin jo kolme kertaa yhteensä lähes viiden miljardin euron edestä. Jo etukäteen tiedettiin, että tästä kierroksesta tulisi vaikein.

On helppo sanoa, että nyt pitää säästää. Juha Sipilä puhui ennen hallituksen riihtä pokkana seitsemästä, jopa kahdeksasta miljardista kertomatta, miten. Oppositiolta ei samalla tavalla vaadita vastauksia. Hallitus on vastuunkantajan roolissa – sen on vastausten lisäksi kyettävä tekemään.

Lue lisää

Hölmöä leikata koulutuksesta

Hämeen Sanomat 24.1.2014

Esitin tällä viikolla, että valtio päättäisi kevään kehysriihessä aggressiivisista lisäpanostuksista koulutukseen ja tutkimukseen.

Hetkinen, kysyt ehkä. Miten näinä aikoina on varaa laittaa lisää julkista rahaa yhtään mihinkään? Varsinaisesti ei olekaan.

Taloustilanne on heikko, ja viime aikoina on tehty joitain vääriä valintoja. Näitä ovat esimerkiksi koulutukseen tehdyt leikkaukset samaan aikaan, kun sosiaalipalveluihin ja tulonsiirtoihin on lisätty menoja. Nykyisellä linjalla ei pitkälle pötkitä: korotetaan sosiaalietuuksia, mutta leikataan koulutuksesta.
Talouden tasapainottaminen on millintarkkaa hommaa. Veronkorotukset syövät suomalaisten ostovoimaa ja yritysten kasvuhaluja ja –kykyjä. Harkitsemattomat leikkaukset näivettävät. Säästöjä ehdottomasti tarvitaan, mutta ei ole ihan sama, miten ja mistä.

Lue lisää

Varoitus Pisa-Suomelle: ysiluokkalaisten oppiminen hiipuu

Hämeen Sanomat 22.11.2013

Viime viikon pysäyttävä uutinen oli tässä: suomalaisten peruskoululaisten oppimistaidot ovat heikentyneet rajusti viimeisen kymmenen vuoden aikana koko maassa.

Dramaattisuutta kuvaa arvio, jonka mukaan muutos on verrattavissa siihen, jos suomalaisoppilaiden lukutaito laskisi alle OECD-maiden keskiarvon.

Jos oppimistaidot ovat ruosteessa, mitä siitä seuraa? Vähemmän oppimista, vähemmän osaamista. Karu ajatus kansalle, joka perustaa tulevaisuutensa korkealle osaamiselle.

Lue lisää

Jos laki on hölmö, puretaan se!

Hämeen Sanomat 20.9.2013

Moititaan, että EU tuottaa hölmöjä direktiivejä, mutta osataan sitä Suomessakin. Erilaisia lakeja ja asetuksia on kertynyt 42 hyllymetrillistä. Suomessa on sotien jälkeen julkaistu 73 000 säädöstä. Yksistään kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää. Eikä siinä vielä kaikki: eduskunnan valiokunnissa työstetään koko ajan lisää.

Kun suomalaisilta kysytään, harva tahtoo elää holhousyhteiskunnassa. Miksi silti annamme lainsäädännön paisua?

Julkaisimme kansanedustaja Lasse Männistön kanssa elokuun lopulla 46 kohdan listan laeista, säädöksistä ja viranomaiskäytännöistä, joille toivoimme purkutuomiota. Keskustelunavaus sai yllättävän vastaanoton. Sähköposti täyttyi kannustavista viesteistä ja uusien turhien lakien ilmiannoista. Ihmisillä oli sama kokemus kuin meilläkin. Tarvitaan enemmän sijaa terveen järjen käytölle ja tapauskohtaiselle harkinnalle.

Lue lisää

Tulevaisuus on uteliaiden

Hämeen Sanomat 19.7.2013

Vain muutama sata vuotta sitten Suomi oli yksi Euroopan köyhimmistä maista. Viime vuosisadalla tehtiin huimia luokkanousuja. Tuli peruskoulu ja tasa-arvoisti mahdollisuuksia. Ymmärrettiin, että Suomi on niin pieni, että se tarvitsee ihan jokaista: ensin sodissa ”samassa veneessä”, sitten yhteiskunnan ja kasvun rakentamisessa.

Nyt olemme yksi maailman kehittyneimmistä – vauras, turvallinen, tasa-arvoinen Suomi. Keskimäärin suomalaisilla menee taloudellisesti todella hyvin. Kun bruttokansantuote asukasta kohti oli 1990-luvulle tultaessa 17 500 euroa asukasta kohti, 2010 se oli jo 33 000 euros eli lähes kaksinkertainen. Terveydenhuoltoa, koulutusta, tasa-arvokysymyksiä, ympäristönsuojelua, turvallisuutta ja korruption vähäisyyttä koskevissa mittauksissa Suomi on maailman kärkitasoa. Kehitys 1800-luvun lopun Suomesta nykyhetkeen on suoranainen ihme.

Lue lisää